Porstua-verkkopalvelu

Törnävän kartanon upea juhlahuoneisto

Törnävän kartanon entisöinti oli vuoden alkuun mennessä valmistunut niin, että varsinainen edustustila voitiin ottaa käyttöön. Pohjoissiipeen ovat valmistumassa kokoustilat ja talonmiehen asunto.

Kartanon sisustuksessa ja kalustuksessa on pyritty viime vuosisadan tunnelmaan. Tosin Wasastjerna-suvun käytössä olleita huonekaluja ei ainakaan vielä ole sinne saatu. Huonekalut ja muut esineet ovat tyyliltään juuri sellaisia, joita käytettiin viime vuosisadalla herraskartanoissa.

Huoneissa ovat alkuperäiset lautakatot jäljellä. Lautalattia on jätetty  yläkerran kamareihin ja alakerran punaiseen saliin, muissa huoneissa on tammiparketti.

Kartanon kalustus on pääasiassa saatu lahjoituksina eri yhteisöiltä, joitakin esineitä mm. kattokruunuja on ostettu antiikkiliikkeistä. Kaakeliuunit ovat peräisin eräiltä rautatieasemilta. E-P:n maakuntamuseo on sijoittanut sinne mm. E-P:n keskussairaalalta saamansa talonpoikaisen biedermeier-kaluston ja ns. ristikkoempire-kaluston sekä eräitä yksityisten henkilöiden lahjoittamia talonpoikaishuonekaluja. E-P:n Naisklubi on lahjoittanut kartanoon talouskoulun käytössä aiemmin olleen kustavilaiskaluston.

Suomen Kulttuurirahasto on lahjoittanut ja osaksi tallettanut pysyvästi kartanoon vakuutusneuvos Herman Paavilaisen ja lapualaissyntyisen rouva Maija Paavilaisen, o.s. Vierula, huomattavan kokoelman. Esineistö, joka lahjoitettiin kaupungille maakuntamuseon kautta, sisältää mm. huonekaluja, verhotankoja, verhoja, mattoja, liinoja, sängynpeitteitä ym. tekstiilejä, kattokruunuja ja muita valaisimia, astioita, koriste-esineitä sekä kirjoja ja useita taideteoksia.

Wasastjerna-suvun jälkeläinen, Jyväskylässä asuva johtaja Erik Wasastjerna lahjoitti viime kesänä arvokkaita muotokuvia kartanoon sijoitettaviksi. Ne esittävät Albin Wasastjernaa ja hänen puolisoaan Elin Wasastjernaa.

Kartanossa on esillä kaupungin taidekokoelmiin kuuluvia teoksia mm. Tuomas Nelimarkan, Aares Sallin ja Onni Ojan maalauksia sekä Wäinö Aaltosen kipsiveistos. Seinäjoen Taideyhdistyksen omistama Ellen Alakannon tekemä ryijy on kustavilaissalin seinällä.

Lähes kaikki tekstiilit, verhot, matot ja peitteet ovat Paavilaisten kokoelmasta. Huonekalut on entisöinyt kuortanelainen liike Erikoispuutyö ja Entisöinti Kiilunen & Lampi.

Alakerran isossa salissa ja sinisessä huoneessa eli kirjastohuoneessa on Suomen Kulttuurirahaston lahjoittamia huonekaluja. Salin sohvakalusto on biedemeier-tyyliä. Kaupunki on teettänyt sohvan ja kaksi pöytää kaluston täydennykseksi.  Kirjastohuoneessa on kirjahyllyn lisäksi kirjoituspöytä, peilipöytä ja kaappisohva. Rouva Maija Paavilaisen muotokuva ja toinen Erik Wasastjernan lahjoittama Albin Wasastjernan muotokuva on sijoitettu siniseen huoneeseen.

Vihreässä salissa on vanhan keskussairaalan talonpoikainen biedermeier-kalusto, josta entisöinnissä poistettiin useita maalikerroksia. Kalusto maalattiin ruskeaksi ja ootrattiin. Kustavilaistyylinen kalusto on sijoitettu kahteen pieneen, punaseinäiseen ja siniseinäiseen ruokasaliin. Isoon ruokasaliin oli teetetty Jurvassa valkea ns. harppuempire-kalusto. Ruokasalin seinälampetit ovat Törnävän kirkosta.

Yläkerran huoneiden kalustus on museomainen, kun taas alakerran ruokasalien uudet huonekalut on tarkoitettu käyttöä varten. Yläkerran pohjoispäädyn kahdessa kamarissa on lähinnä talonpoikaisia huonekaluja, jotka ovat maakuntamuseon kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahasto on sijoittanut pysyvästi kartanoon isossa salissa olevan rokokoo-tyylisen kaluston. Paavilaisten kokoelmaan kuuluvat huonekalut on tehty vuosisadan loppupuolella.

Yläkerran etelänpuoleisista kamareista toinen on sisustettu empire-tyyliin. Lääninsairaalan ylihoitajan virka-asunnon ristikkoempire-kalusto on tehty todennäköisesti vuosisadan alussa. Viimeksi se on ollut ylihoitaja Alli Syvälahden käytössä 1960-luvun alussa. Huoneessa on lisäksi mm. forssalaisesta kartanosta peräisin oleva kullattu peili.

Yläkerran kamarit on tapetoitu 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta peräisin olevien seinäpapereiden tarkoilla jäljennöksillä.

Toinen eteläinen kamari on kalustettu tyyliltään lähinnä venäläistä barokkia muistuttavalla huonekaluryhmällä. Kalusto on VR:n Seinäjoen ratapiiriltä. Entisöitäessä tuoleista on poistettu nahkapäällysteet. Huonekalut on tehty viime vuosisadan loppupuolella. Ne ovat aikoinaan kuuluneet Seinäjoen ensimmäisen asemapäällikön asuntoon.

Kaupungin vieraita mahtuu kartanoon kerrallaan lähes 200, ruokasaleissa on tilaa vajaalle sadalle ruokailijalle. Tilava ja moderni keittiö on eteläsiivessä ruokasalien läheisyydessä.

Juhlahuoneisto oli heti valmistuttuaan avoinna myös kaupunkilaisille. Avoimen ovien päivinä helmi- ja maaliskuussa kartanoon tutustui lähes 4000 henkilöä. Siellä oli mahdollisuus käydä myös yhtenä iltana Seinäjoki-viikolla elokuussa. Kulttuurilautakunta on järjestänyt kartanossa pienimuotoisia konsertteja.

Seinäjoen kaupungilla on viihtyisä talo. Se on samalla paikkakunnan historiaan merkittävästi vaikuttaneen suvun asumistyylin aidoin esittelytila.

 

Kirjoittaja: Tellervo Lahti
Valokuvat: Tellervo Lahti (Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kokoelmat)
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjoen Joulu -lehdessä 1984, s. 32-35


URN:NBN:fi-fe20041220

 

 

 

Törnävän kartanon upea juhlahuoneisto