Janne ja koira - Sami Kulmala

Tavat tarinoiksi - Tarinat tavaksi

On aivan tavallinen kevätpäivä ja Österin oppilaat tulevat kahdeksaksi kouluun. He alkavat kerääntyä pihaan tiettyihin jengeihin. Viidesluokkalainen Roope Rinne huomaa ekaluokkalaisen Jannen, joka menee itkien ohitse. Hän lähtee Jannen perään ja pysäyttää hänet. Poika säikähtää Roopea, mutta tunnistaa sitten hänet omaksi koulukummikseen.
- Miksi itket? Roope kysyy?
- Minua puri koira, Janne nyyhkyttää.
Janne näyttää vasenta jalkaansa, josta on housun lahkeesta pala kangasta pois.
Roope kysyy: - Näytähän jalkaasi. Minkälainen jälki tuli ja minkälainen koira se oli?
Poika vastaa: - Se oli sellainen iso ruskean-musta susikoira, joka rähisi ja murisi. Lähdin juoksemaan pakoon, mutta se vain seurasi minua ja puraisi jalkaani. Roope katsoo jalkaa ja toteaa sääressä selvät hampaanjäljet. Silloin Roope, joka myös omistaa ison ja vahvan susikoiran, ajattelee, että se ei ainakaan ollut meidän koira. Meidän koira on niin kiltti.
- Mennään nyt nopeasti terkkarin luokse puhdistamaan haava, hän sanoo suojatilleen. Tovin kuluttua Janne tulee terkkarin huoneesta ja voi jo hieman paremmin. Roope saattaa pojan luokkaan ja kertoo samalla hänen opettajalleen, mitä oli tapahtunut. Roope pyytää opettaja Petri Saaristoa kyselemään oppilailta, kenellä sellainen koira mahtaisi olla.
- Kenellä on mahdollisesti iso ruskean-musta susikoira?
Käsiä nousee kolme. Opettaja kysyy näiltä:
- Kuinka monen koira saa juosta vapaasti kotipihalla?
Nyt nousee vain Tiinan käsi. Opettaja mutisee vähän aikaa jotain omaa, mitä kukaan ei kuule tai ymmärrä. Viimein hän sanoo:
- No niin. Aloitetaan tämä ympäristöopin tunti.
Tällä välin luokan perällä Janne selvittelee aamun tapahtumia ja näyttelee repaleista housunlahjetta sekä isoa laastaria sääressään. Tunnin loputtua oppilaat ryntäävät välitunnille. Ulkona Tiinaa aletaan syyttää siitä, että heidän koiransa on hyökännyt pikku Jannen kimppuun. Tiina puolustautuu:
- Meidän koira on hyvin ystävällinen kaikille, eikä pure vahingossakaan ketään. Paikalle tulee myös Roope, joka on Tiinan isoveli. Hän puolustaa Tiinaa ja heidän Ringo-koiraansa, mutta syytteleminen jatkuu läpi koulupäivän.
Seuraavana aamuna lehdessä on juttu kulkukoirasta, joka hiiviskelee etsien ruokaa talojen roskapaikoista. Koira on myös hyvin äkäinen ja siitä on tullut jo monia soittoja poliisille. Poliisi tutkii asiaa etsien sekä koiraa, että sen omistajaa. Opettajan luettua aamun lehteä hän tajuaa, että juuri sama koira on purrut hänen oppilastaan. Petri Saaristo leikkaa jutun talteen ja kiiruhtaa luokkaan lehtileike kädessään. Oppilaat odottavat Petriä luokassa. Yhtäkkiä ovi lennähtää auki ja siellä seisoo opettaja Saaristo, joka puuskuttaa ja heiluttaa leikettä kädessään. Oppilaat tiedustelevat, mitä lapussa lukee. Opettaja alkaa lukea, että nälkäinen kulkukoira hiippailee talojen nurkilla ruokaa etsien ja on myös purrut monia ihmisiä.
Samassa oppilaat tajuavat, että koira, joka on iskenyt hampaansa Janneen, onkin ollut kulkukoira eikä Tiinan ja Roopen lemmikki.
Monet oppilaat tulevat pyytämään anteeksi Tiinalta ja Roopelta. Näin Jannen repaleisten housujen ja koiran pureman arvoitus selvisi. Mutta nälkäinen kulkukoira on yhä vapaalla jalalla.

Sami Kulmala