Selaa aineistoja (yhteensä 40)

  • Tekijä on tarkasti "Hernesharju, Esko"

Artikkelissa kerrotaan Isojoen eläkeliiton kokoontumisista Monitoimitalolla.

Artikkelissa kerrotaan siitä, miten kaukana 1400-1500 luvuilla isojokiset asuivat kirkkomaihin nähden. Artikkelissa kerrotaan myös Alceniuksen pappissuvun sukuhautakappelista, joka sijaitsee Isojoen vanhan kirkon hautausmaalla, sekä muista…

Lyhyt artikkeli kertoo Haaramon veljesten pellosta Vanhastakylästä löytyneistä kivikauden esineistä.

Isojoen Sotilaspoikien perinnekilta perustettiin 16.7.1992. Killan tarkoitus oli kerätä tietoja Sotilaspoikien toiminnasta jatkosodassa.

Isojoki-viikkojen yhteydessä Eläkeliiton Isojoen yhdistys on pitkään pitänyt oman ohjelmallisen illan. Artikkelissa kerrotaan vuoden 2007 illasta.

18.12.2002 palkittiin kuntalaisia vuoden urheilusaavutuksista. Kunnon kuntalainen arvonimen sai Ulla Norrbo ja Vuoden nuoreksi valittiin Anne-Maria Juhala.

Artikkelissa kerrotaan lippujuhlasta kirkossa, jossa otettiin käyttöön Eläkeliiton Isojoen yhdistyksen oma virallinen lippu.

Artikkeli kertoo Isojokiviikkojen ohjelmistoon kuuluneesta juhlasta. Toinen valtionvarainministeri Ulla-Maj Wideroos oli juhlapuhujana

Sotilaspoikien perinnekilta perustettiin Etelä-Pohjanmaalle syskyllä 1991. Isojoen sotilaspojat perustettiin 8kk päästä tuosta. Artikkelissa kerrotaan 15vuotis juhlista.

Artikkeli kertoo Isojoen Sarvikylässä sijaitsevasta Tapio Alatalon vanhasta kotitilasta, johon on kerätty runsaasti vanhoja maatalouskoneita ja työvälineitä.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta perunanviljelyhistoriasta. Isojoki pääsi Guinnesin ennätysten kirjaan vuonna 1984 kuorimalla yhtäjaksoisesti perunaa yli 50 vuorokautta.

Artikkelissa kerrotaan Isovihan vaikutuksista Isojokeen ja sen lähialueisiin 1700-luvulla. Venäläiset polttivat taloja ja veivät Isojoelta 6 lasta orjiksi.

Artikkelissa kerrotaan presidentti Kekkosen kalastusmatkasta Isojoelle 15.5.1978

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Vanhankylän kalanviljelylaitoksen uudesta karanateenialtaasta

Svante Oskari Järvelä (synt. 23.2.1915) kertoo tarinoita lapsuudestaan Isojoen Kodesjärvellä.

Artikkelissa kerrotaan 21.10.2007 pidetyistä seuroista

Isojoki-seuran sihteerinä ja rahastonhoitajana 30 vuotta toimineita Kerttu Vanhataloa ja Vilma Alakortesta muistettiin seuran vuosikokouksessa.

Artikkelissa kerrotaan Kuutojen Liitto ry: Suupohjan seuran kuukausittaisesta kokouksesta, joka pidettin Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen naisten kerhon kutomista 17 villapeitosta ja sadoista sukista, jotka saatiin vuoden 2006 aikana lähetettyä Intiaan niitä tarvitseville.

Artikkelissa muistellaan Isojoen maatalousnäyttelyä

Artikkelissa kerrotaan Isojen Vanhankylän nuorisoseuran näytelmästä nimeltä Naisten kylä

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle vuonna 1905 kirkkoherraksi tulleen Yrjö Alasen elämänvaiheista.

Isojoen Sarviluomankylästä lähti sotaan Peräluoman kaikki seitsemän poikaa. Isojoen sotilaspojat ja pikkulotat kunnioittivat heidän panostaan maatamme kohtaan niin, että pystyttivät pihamaalle muistomerkin.

Artikkeli kertoo vuonna 1955 ripille päässeitten tapaamisesta

Artikkelissa kerrotaan Isojoki-seuran järjestämästä rukiinleikkuukilpailusta Heikkilänjoella 6.9.2015 Jarmo Forsbyn pellolla.

Vuonna 1952 ripillepäässeet kokoontuivat yhteen Isojoella

Artikkelissa kerrotaan Isojoella vuonna 1957 ripillepäässeitten tapaamisesta

Isojoen rippikoululaiset 50 vuoden takaa tapasivat. Silloinen rippipappi oli Yrjö Ala-Opas

Artikkelissa kerrotaan 5000 osallistujan sotilasvala tilaisuutta Isojoen urheilukentällä

Artikkelissa kerrotaan tapauksista, joissa susi on tappanut lapsen.

Artikkeli kertoo vuonna 1995 tapahtuneesta suden hyökkäyksestä lammaskatraaseen Isojoen Möykyssä.

Artikkelissa kerrotaan kahden sodan veteraanista Matti Kimpisalosta Isojoen Heikkilänkylästä. Kimpisalo täytti 11.12.2006 95 vuotta. Artikkelissa kerrotaan JR 58 taisteluista.

Artikkeli koostuu Oskari Haaramon muistelmista. Haaramo syntyi v. 1878 Markun ja Saara Haaramon perheeseen. Haaramo toimi opettajana kotikylässään Vanhassakylässä.

Artikkeli on tehty Esko Hernesharjun viime sodan jälkeen tekemästä haastattelusta vuodelta 1942. Siinä kerrotaan Esko Vrpelaiden kotona olleista venäläisista sotavangeista.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan perheen Virkku hevosesta, joka joutui rintamalla seka talvisodassa että jatkosodassa.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Eino Harjusta, joka oli ryhmänjohtajana molemmissa sodissa ja kaatui 25.6.1944
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2