Selaa aineistoja (yhteensä 143)

  • Julkaisija on tarkasti "Etelä-Pohjanmaan Naisklubi"

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkeli kertoo Seinäjoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon suunnittelusta ja arkkitehtuurista. Kuvat: Suojeluskuntatalon parveke ja sisäkuva portaikosta.

Artikkelissa esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin johtajien keskeiset työt vuosilta 1965-2015.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Kansanhuumorin eroavaisuuksista Suomen eri alueilla.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Avainsanat:

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Alvariana ry:n (Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto seuran) toiminnan ja periaatteiden esittelyä.

ETelä-Pohjanmaan Naisklubin syntyhistoriaa ja toimintaa.

Seinäjoen lyseoseuran toiminnan kuvausta.

Seinäjoki-seuran toiminnan kuvausta.

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n toiminnan esittelyä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Kirjoituksessa kuvataan vaiheita, joiden jälkeen lääninsairaala siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle vuonna 1931. Kuvissa Seinäjoen lääninsairaala ja ylilääkärin talo, nykyinen Kivirikon talo.

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.

Miten Seinäjokea kuvataan Antti Tuurin romaaneissa. Kuvassa Puskantie.

Antti Tuurin mietteitä Seinäjoen kasvusta ja arkkitehtuurista aina 1950-luvulta 2000-luvulle

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Kuvaus Ilkan ja Vaasan välillä käydystä "lehtisodasta". Kuvassa Vaasan talo Seinäjoella.

Avainsanat:

Vaasa-lehden päätoimittajan Ilmari Laukkosen ja Ilkka-lehden päätoimittajan Veikko Pirilän suhteita peilataan Laukkosen Reino Ala-Kuljulle vuonna 1961 lähettämän kirjeen kautta.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Seinäjoen keskusurheilukentän kenttäennätyksiä verrataan vuoden 2017 Kalevan kisojen oletettavaan tulostasoon

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Matti Mäkelän kirjoittama kantaatti Seinäjoen lyseon kunniaksi.

Jutussa kuvaillaan arkkitehti Alvar Aallon lempiruokia. Kuvituksena on Aallon toimistossa työskennelleen arkkitehti Matti Itkosen karikatyyri Alvar Aallosta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Jutussa pohditaan, mikä olisi paras nimi Seinäjoen uudelle torille.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Atso Almila muistelee tutustumistaan ja yhteisiä hetkiä Lasse Lintalan kanssa.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2