Kirjoittajan tarkoitus on rintamatapahtumien lisäksi valottaa tavallista kotirintaman historiaa. Näillä ajatuksin hän kertoo neljästä nuoresta miehestä: sodassa kaatuneesta sedästään, venäläisvangista, siirtolaispojasta ja itsestään. Artikkelissa on…
Lapuan emäseurakuntaan kuulunut Nurmon kappeli sai ensimmäisen kosketuksen herännäisyyteen syksyllä 1836, jolloin Turun tuomiokapituli siirsi Oravaisilta Lapuan kappalaisen apulaiseksi heränneisiin lukeutuneen nuoren pastori L. J. Achren. Varsinainen…
Yksi tärkeä muuttosuunta Nurmonjokivarresta aikanaan olivat Kala- ja Pyhäjokilaaksot. Ilmeisesti maatiloja oli siellä helpommin ostettavissa. Nivalan Haapaperälle muuttivat myös Koskelankylästä Salanderit vuonna 1891.
Nurmon kirkkomaalla on Tallroth-Honkajuuri -suvun monumentti. Albert Tallroth toimi Nurmon ensimmäisenä kirkkoherrana. Perheen yhdeksästä lapsesta kuuluisimmaksi tuli Mauri (1882-1948), joka suomensi nimensä Honkajuureksi. Varsinaisen elämäntyönsä…
Sekä Elo Valden että hänen isänsä työskentelivät Kouran sahalla Nurmossa.1920-40-luvuilla. Valdenin muisteluita on nauhalta kirjoittanut Eero Lepänhaara. Artikkelissa on kaksi valokuvaa: Lautatavaran lastaus käynnissä Kouran sahalla ja 1. tuuri…
Artikkelissa kerrotaan Nurmon Veneskoskella toimineesta myllystä ja sahalaitoksesta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Artikkelissa on neljä valokuvaa Veneskosken tehtaista ja muista rakennuksista.
Pekka Marttala on keskustellut nurmolaisen Kaarlo (Kalle) Hanhimäen kanssa kalastuksesta sekä Varpulan ja Hirvijärven altaista. Artikkelissa on kaksi valokuvaa Hanhimäestä, toinen artikkelin kirjoittamisen yhteydessä otettu ja toinen vuodelta 1990.
Artikkelissa luetellaan nurmolaisia taloja ja niiden asukkaita sekä kerrotaan nuijasodan vaikutuksista talojen elämään. kaksi valokuvaa: piirretty kartta Nurmon taloista ennen ja jälkeen nuijasodan sekä Santavuoren taistelun muistomerkki.
Artikkelissa on kolme valokuvaa: Hyllykallion kaikki oppilaat ja henkilökunta, 20-vuotisjuhlassa kukitetut työntekijät sekä avoimien ovien päivässä kouluun tutustuneet vanhemmat.
"Kuulutus. Seinäjoen talon isännät, torparit ja ittelliset jotka jo ovat osalliset Seinäjoen uuteen kappelikirkkoon, niinmyöskin ne jotka viälä tahtoovat yhdistää itsensä siihen, käsketään kokoukseen Pruukin kouluhuoneen ensi tistakina se 28 p. tässä…
Isonjaon jälkeen alkoi Lapuan Alanurmon ja Ruhankylän maakirjatalojen omistukseen tulleille ulkometsäsaroille Nurmon Viitalankylään muodostua pysyvää asutusta.
Iisakki Ranta (1875-1959) oli syntynyt Rannan torpassa Nurmon Viitalankylässä. Hän palveli postinkantajana Viitalan, Kouran ja Ylijoen kylissä Nurmossa. Hänen kotinsa oli Ylijoella. Artikkelissa lainataan Iisakki Rannan muisteloita vuodelta 1926,…
Laulu Nurmolle sijoittui 2. sijalle v. 1986 kulttuuritoimen järjestämässä Nurmon pitäjälaulun sävellys- ja sanoituskilpailussa. Alkusanat: Vielä Nurmon joen vesi tuo / elää, riemun sykkeen rintaan luo.
Kirjoituksessa käsitellään nurmolaisia sukuja ja paikannimiä. Artikkelissa on myös kaksi valokuvaa: Isokosken (Isoveneskosken) taloryhmä 1930-luvulta ja toisessa kuvassa tarkemmin luttirakennus.
Knuuttilan ala-aste laajeni yhden luokan verran, kun siirtokelpoinen opetustila aputiloineen rakennettiin erillisenä koulun pihapiiriin. Artikkelissa neljä valokuvaa: koulu ulkoapäin, 3.-4.-luokkalaisia kirjasto-tietokoneluokassa, yläluokkalaiset…
Artikkelissa valokuvia: Nurmon Osuuskaupan Kouran myymälä 1920-luvun asussaan, Kouran kauppaliikkeen ensimmäinen perustaja Tuomas Laurila, Reinilän kaupan tiskiltä, kauppias Samuli Hautala tiskin takana arviolta 50- tai 60-luvulla.
Kirjoittaja kertoo 50-luvulla tekemistään matkoista ja niiden hankaluuksista. Artikkelissa valokuva: Tokioonmatkaava Suomen joukkue Kalkutan lentokentällä paikallisessa seurassa. KuvassaTauno Jaskari, Taisto Kangasniemi ja Erkki Penttilä.
Matkakertomus Nurmon seurakunnan vanhemman väen matkasta Lappiin elokuussa 1991. Mukana kolme valokuvaa: koko porukka lähdössä, osa ryhmästä Kiilopäällä ja porotilan emännän pitämä Lapin-ilta.
Suomen toiseksi vanhin kotiseutuseura toimii Nurmon Hyllykalliolla. Hyllykallio-seura täytti tammikuussa 1991 kaksi vuosikymmentä. Artikkelissa on yhteensä 18 valokuvaa eri tapahtumista ja henkilöistä Hyllykalliolta.
Kirjoittaja kertoo muistoja lapsuudestaan metsästykseen liittyen. Artikkelin valokuvassa on kirjoittajan isä Vihtori Koskinen ja setä Arvo Koskinen koirien ja saaliin kanssa.
Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…
Matkakertomus nurmolaisten matkasta ystävyyskunta Kaarlin alueella sijaitsevan Sõmerun kylän 750-vuotisjuhlallisuuksiin. Artikkelissa on neljä kuvaa matkalta ja juhlasta.
Liikunta- ja urheilutoiminta Nurmossa vuonna 1991. Artikkelissa kuvat Kouran uudesta liikuntahallista, miesten pesäpallon 1-joukkueesta ja B-poikien SM-hopeajoukkueesta.
Kirjoittaja kertoo isoäitinsä Liisa Kankaan kertoman muistelman lapsuudestaan. Liisa oli 1,5-vuotiaana maistellut pettuleipiä muun väen ollessa saunassa. Lapsi oli maistanut jokaisesta karvaanmakuisesta leivästä toivoen, että uusi leipä maistuisi…
Kirjoittaja muistelee, miten hänen ollessaan lapsi 1940-luvulla Valpon miehet pysäyttivät hänet ja kyselivät suojeluskuntalipuista, jotka oli ollut määrä tuoda kirkon sakaristoon säilytykseen. Artikkelissa on kuva Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan…
