Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 197)

  • Aihe on tarkasti "1800-luku"

http://81.209.83.96/repository/3695/polari_vanhat_kirjat.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissa vanhoista kirjoista ja niiden merkityksestä 1800-luvun jälkipuolella.

http://81.209.83.96/repository/4564/hieta_torpanpojasta_pastoriksi_amerikkaan.pdf
Raimo Hieta kirjoittaa artikkelissa Salomon Ilmosesta, joka syntyi Ilmajoella ja 1897 muutti Amerikaan toimiakseen pappina, sukututkijana ja kirjailijana.

Nurmon Syrjänmäen talon pihapiirissä on kumpare, joka on toiminut leivinuunina. Uunin on tehnyt Matti Syrjänmäki n. 1800-luvun alussa. Uunia on käytetty viimeksi yli 100 vuotta sitten. Nykyisin se on romahtanut ja sen suuaukon kohdalle on pantu…

Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa 200 vuoden ikäisen Jaakkolan talon värikkäästä historiasta ja sen värikkäistä omistajista, Jaakkolan Antista ja hänen pojastaan Juhasta.

http://81.209.83.96/repository/266/nevanperan_paappa_entinen_matruusi.pdf
Artikkelissa kerrotaan Nevanperän Jaakosta ja muista eteläpohjalaisista, jotka värväytyivät merivoimiin 1800-luvulla. Artikkelissa kerrotaan myös sen ajan purje- ja höyrylaivoista. Artikkelissa kerrotaan, minkälaiset merivoimien edustajien univormut…

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

http://81.209.83.96/repository/874/jarvinen_opettaja_juho_wuorinen.pdf
Artikkeli kertoo Juho Wuorisen matkasta Jyväskylän opettajaseminaariin ja opiskelusta siellä sekä hänen myöhemmästä elämästään opettajana eri kouluissa.

Artikkelissa kerrotaan kuvaelmasta, joka esitettiin Nurmon museolla 17.7.2008. Kuvaelma kertoo vuodesta 1868, jolloin Nurmon kunta perustettiin. Artikkelissa kerrotaan tuon ajan Nurmosta. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa esitetystä kuvaelmasta.

Nurmon museolta puuttuu rakennuksia, joita luontaistaloudessa on tarvittu, eikä enää ole mahdollisuutta saada kaikkia. Sen vuoksi museolle on teetetty pienoismalli nurmolaisesta pihapiiristä 1800-luvun puolivälistä. Mallina on ollut Hako-Kalistaja…

Lapuan papin Niilo Kustaa Malmbergin piti saarnata Nurmon kappelikirkossa ja hippiläisten tehtävänä oli kyyditä häntä. Kuskiksi lähti Hipin talon pikkupiika Hedvig Yrjöntytär. Kirkosta palatessa pappi siunasi ahdistuneen piian, joka sai suuren…

http://81.209.83.96/repository/973/naiset_vaikuttajina_seinajoella_kakkuri.pdf
Artikkelissa kerrotaan naisista, jotka ovat olleet yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikuttajia Seinäjoella.

Asiasanat: naiset, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa, naisen asema, naishistoria, naisliikkeet, yhteiskunnallinen asema, yhteiskunnalliset vaikuttajat, poliitikot, yhteiskunta, vaikuttaminen, tasa-arvo, sukupuoliroolit, naisasiajärjestöt, eriarvoisuus, yhdenvertaisuus, perhe, Sjöberg, Agnes, eläinlääkärit, eläinlääketiede, valtiopäivät, Helsinki, 1800-luku, lainsäädäntö, lait, Ulappa, Tilda, Uppa, Tilda, Koivusalo, Katri, järjestöt, järjestötoiminta, Hokkanen, Hellin, apteekkarit, Seinäjoen Yrittäjänaiset, Kaminen, Sirkka, Haukkala, Ritva, kunnanvaltuustot, kunnanvaltuutetut, luottamushenkilöt, Katila, Maiju, Siirilä, Aune, kaupunginvaltuustot, Iitiä, Katri, Saari, Martta, Wasastjerna, Matilda, Donner, Matilda, Ala-Kulju, Eveliina, Ala-Harja, Kirsti, Risikko, Paula, opettajat, kansakoulunopettajat, Kivekäs, Betty, Astalo, Hanna, Pohjonen, Eine, Maijala, Rauha, Haaramo, Aune, Reinola, Anna-Liisa, Toivonen, Anna-Leena, lehtorit, Seinäjoen Lotta Svärd -yhdistys, -yhdistys, Lotta Svärd, lotat, maanpuolustusjärjestöt, Kariluoto, Elma, Korkonen, Elli, Leskelä, Hilja, Ruotsala, Aili, naisjärjestöt, Hakola, Riia, Laurila, Eeva, Korkonen, Lyyli, Hertzen, Anni, Seinäjoen Naislaulajat, Pättiniemi, Onerva, vähittäiskauppa, vähittäiskauppiaat, Viitanen, Lempi, Leino-Korpikoski, Sofia, vaatetusliikkeet, Hautakangas, Lempi, Mäki-Peska, Maria, yrittäjät, yritystoiminta, liikenaiset, kauppiaat, yrittäjyys, Hautanen, Lempi, kirjakauppiaat, kirjakaupat, myymälät, Kaarla, Hilja, Koukkari, Aino, Aukia, Maija, historia

Artikkeli kertoo koulun perustamisesta Ähtärin Myllymäellä

Tapani Holman kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Nurmon joulussa 1973. Siinä kerrotaan vanhan kirkkopolun varressa männyn kupeessa sijainneesta rististä ja sen juurelta yli 200 vuotta sitten löytyneestä kuoliaaksi nääntyneestä kuuromykästä.…