Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 893)

  • Aihe on tarkasti "Etelä-Pohjanmaa"

Kesällä 2015 Töysän ja lähikuntien kruunuhäätanssijoiden tekemän Lapin kiertueen muistelu. Valokuvat Liisa Purho

Kuvaus kruunuhääperinteestä, kruunhääparista, muusta tanssiseurueesta, tansseista, asuista ja muista ohjelmanumeroista häihin liittyen. Töysäläisten kruunuhäätanssijoiden esiintymismatkoja listattuna. Artikkelin pohjana Anelma Myllymäen haastattelu…

Muistelma Kekkosen vaalipuhujamatkasta E-P:llä (mahdollisesti vuonna 1950), jolloin puhui myös Ylipään NS:lla ja osallistui Maalaisliiton Ylipään paikallisosaston tarjoamaan ruokailuun, jossa kirjoittaja oli pitokokkina.
(vuosiluku artikkelin…

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

alavarvi_taiteilijakuva_ellen_alakannosta.pdf
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen käsityönopettajan koulutusohjelman Pro gradu -tutkielma tekstiilitaiteilija Ellen Alakannosta.

Kuvaus Tulva-näytelmän ensi-esityksen ajoilta.

Valokuvaaja Jukka Kontkanen valokuvasi kesällä 2015 Etelä-Pohjanmaalla digigrafiikkasarjan Kalevalan aiheista. Mukana projektissa olivat Seinäjoen Kalevalaiset Naiset ja Nurmoo-Seura.

Alkusanat: Veren perintönä pohjalaisuus - rukiinen eväs maailman tuulia vastaan.

Murreruno. Alkusanat: Ekkös tierä kloppia? Haluaasikkos sen oppia?

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Kirjoittaja kertoo Lahden seudun etelä-pohojalaaset ry:stä, jota hän on itse ollut perustamassa ja jonka juhlissa ollut puhujana. Hän pohtii myös pohjalaisuutta laajemmaltikin.

Eteläpohjalaiset kylät ry valitsee Vuoden Etelä-Pohjalaisen kylän joka vuosi.
Tänä vuonna se on Kankaan kylä Ylihärmästä.











Runon alkusanat: Minä rakastan niin raakasti tätä Pohjanmaata.

Kirjoitus julkaistu osiossa Nuorten kynästä (teemana ympäristövuosi 1980).

Tekstissä on neljä valokuvaa kirjasta Orrenmaa, Anssi: Hirvijärven hukutettu kylä (2014). Kuva 1: Vanhan Hirvijärven erämaista rauhaa. Paavo Rajala kuvasi Äijöönsaaren keväällä 1957. Kuva Paavo Rajala. Kuva 2: Aaro Miilumäki palasi keväällä 2014…

Tekstissä kuva vanhanaikaisesta joulukortista. Kuvateksti: Klaffaamisessa käytetyt joulukortit olivat pieniä, puolet tavallisen kokoisesta postikortista.

Nurmolainen herastuomari Sulo Alanen oli koko Etelä-Pohjanmaan nuorten henkinen johtaja toimiessaan E-P:n nuorisoseuran puheenjohtajana.

E-P:n murreseura Krannit ja Nurmoo-Seura järjestivät Haali-talolla 28.10.2001 murrekäräjät, joiden yhteydessä julkistettiin Ilkka-lehden sponsoroiman murreaiheisen kirjoituskilpailun tulokset. Artikkelissa kerrotaan Aulis Ojajärven keräämästä…

Artikkelissa kartoitetaan Nurmon Jymyn historiaa. Tekstin lisäksi on useita valokuvia nykyisistä ja menneistä urheilijoista.

Kouran NS:n puheenjohtajan lyhyt historiikki nuorisoseuran 80 vuodelta. Artikkelissa on valokuva nuorisoseurantalosta v. 1924, nuorisoseuran johtokunnasta v. 1929 ja kuvasarja puheenjohtajista ja kirjureista 1913-1927.

Esimerkkilauseita Nurmon murteen sanakirja-aineistosta. Artikkelissa on piirustus vanhasta naisen paidasta (viitataan sanaan "hiat") ja valokuva perinteisestä kaappikellosta (viittaus sanaliittoon "ijän aset").

Lyhennetty katkelma kirjoittajan Etelä-Pohjanmaan murretta käsittelevästä tutkielmasta

Artikkelissa kerrotaan Kaanaanmaan kylästä ja sieltä kotoisin olevista, kunnallisella ja kansallisella tasolla aktiivisista johtohahmoista 1800-luvulta 1900-luvulle. Kaanaanmaa on yhteisnimi 1700-luvulla perustetuille uudistiloille Niemistö, Mäenpää,…

Artikkeli kertoo Cumbre Mundial del Tango - tapahtuman järjestämisestä Seinäjoen Tangomarkkinoiden yhteydessä kesällä 2011.

Sodan ja rauhan tie -matkailureitti hankkeen esittelyä.