Kirjoittaja kertoo Maakuntatalon historiasta sen erilaisine tiloineen omien muistojensa kautta kuin myös pohtii sen tulevaa kohtaloa. Kuvissa Keskuspuisto, maakunnan ensimmäinen uimahalli, Arvid Bromsin seinämaalaus rakennuksen yläaulan seinässä,…
Artikkeli kertoo Suomen sisällissodan tapahtumista Seinäjoella. Kuvissa Kari Kaarlon hahmotelma punaisten teloituksesta 1918 vuodelta sekä Seinäjoella teloitettuja miehiä nimeltään Kalle Rautiainen, Vihtori Viitasalo, Antti Virta, Herman Salmela,…
Teksti perustuu Piirin lapset kertovat-nimiseen kirjaan, joka on ilmestynyt vuonna 2015. Kuvissa ilmakuvat Piiriltä, sen kasvihuone, lääkärien asuntotalo, keittiörakennus ja potilaiden ja henkilökunnan virkistys- ja kokoontumispaikkana toiminut…
Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.
Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…
Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.
Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.
Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.
Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.
Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.
1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.
Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.
Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.
Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.
Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.
Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,
Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.