Selaa aineistoja (yhteensä 255)

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Artikkelissa kirjoittaja Olavi Latikka kertoo muistojaan lapsuudestaan.

Artikkelissa kerrotaan entisaikojen leikeistä ja harrastuksista kesäaikaan Nurmon Perkiönpäänkylässä.

Kuvaus Jaakko Lassilan lapsuudesta Kauhavalla sekä myöhemmästä elämästä Helsingissä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Pekka Piri muistelee lapsuuttaan Kauhavan lentosotakoulun alueella ja muita samanikäisiä poikia, sekä isäänsä majuri Martti Piriä.

Kuvaus entisajan sokeritopan pienimisestä.

Pikku pojan muistelu lapsuuden metsästysretkistä isän ja Lahtisen Villen kanssa.

Kirjoittaja muistelee kesän 2016 käyntiä syntymäpaikoillaan Nurmon museon eli Mäki-Tepon maisemissa. Samalla hän muistelee lapsuuttaan ja kertoo Amerikan-sukulaisistaan.

Yhdeksän vuotiaan pojan kuvaus kesästä 1944 kun perheessä oli sotavanki töissä ja perheeseen sijoitettiin vielä karjalan evakot äiti ja tytär.

Vanhusten asuntolassa Helmirannan olohuoneessa asukkaat muistelevat lapsuutensa sota-aikaa

Martta Katajisto kertoi elämästään radiohaastattelussa 98 vuoden iässä.

Murteella kirjoitettu muistelus lapsuudesta.

Alkusanat: Kulkee aatos yhä sinne.

Alkusanat: Vielä vanhana kulkea saahan.

Kirjoittaja muistelee valokuvan myötä lapsuutensa kinkereitä, joilla nielaisi vahingossa kokonaisen luumunkiven.

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

94-vuotias Toini Rintala kertoo lapsuutensa joulun valmisteluista ja joulun vietosta

Järvenjärven käyttö, veden asukkaat, kasvillisuus

Artikkeli kertoo isojokisen Terttu Rentolan lapsuuden koulun kuusijuhlista.

Lapsuusmuistelma 1950-luvulta perhevalokuvan innoittamana.

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Svante Oskari Järvelä (synt. 23.2.1915) kertoo tarinoita lapsuudestaan Isojoen Kodesjärvellä.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittaja Maija Pihlajan lapsuudesta ja nuoruudesta Isojoen Kortteenkylässä.

Kirjoittaja muistelee paimenessaoloaan 9-vuotiaana.

Runomuotoinen muistelma. Runon alkusanat: On jouluaamu - ajat sitten. Isä, äiti, lapsen nauru reessä.

Lythyt muistelma kirjoittajan lapsuuden joulunvietosta.

Runon alkusanat: "Oli lapsuuden koulutie, sinne lumienkeli aina muistoni vie." Ilmestynyt myös Nurmon joulu -lehdessä 1992.

Runon alkusanat: Niitä jouluja koskaan unohda en, en jouluja menneiden vuosien.

Artikkelissa kirjoittaja kertoo lapsuusmuistojaan työnteosta

Armi Viitalähde kertoo kolme eri tarinaa lapsuudestaan Isojoella: Joululahja, Pieni kertomus Pullolan sillasta ja Marjanpoiminta.

Runo entisaikaan kasvamisesta

Artikkeli on lyhyt kertomus lapsuudesta sodan jälkeen ja sen köyhyydestä.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan Isojoen Kortteenkylässä

Kirjoittaja (s. 1935) kertoo sodan vaikutuksesta kotirintamaan.

Kirjoittaja kertoo muistoja lapsuudestaan metsästykseen liittyen. Artikkelin valokuvassa on kirjoittajan isä Vihtori Koskinen ja setä Arvo Koskinen koirien ja saaliin kanssa.

Kirjoittaja kertoo isänsä isän sisaresta, jonka monet nurmolaiset tunsivat Maija-tätinä.

Kirjoitus julkaistu myös Kauhavan joulussa 1990. Kirjoittaja muistelee lapsuutensa joulua, koulua ja heinätöitä.

Kirjoittaja muistelee vuotta 1948, jolloin selittämättömät enteet toteutuivat ja kaksi perheenjäsentä menehtyi.