Selaa aineistoja (yhteensä 255)

Artikkelissa valokuvat: Kirkonkylän koulun entinen kaunis koivukuja. Kirkonkylän vanha koulutalo joskus vuosisadan alussa. Valkiavuoren tyttökaartia n. 60 vuoden takaa. Viimeisessä kuvassa Laina Sivonen, Silve Suosalmi, Hellin Sivonen, Rauha Sivonen,…

Artikkelissa valokuvat: Emma Henriksson, Nurmon ensimmäinen diakonissa, jaValkiavuoren koivukuja.

Artikkelissa kaksi kirjoittajan piirrosta; huivipäisiä mummoja seuroissa (samalla penkillä kirjoittaja ja serkkunsa lapsina) ja kaksi painijaa.

Helmi Koskiniemen muisteluita lapsuudestaan 80 vuoden takaa.

Kirjoittaja muistelee vuotta 1948, jolloin selittämättömät enteet toteutuivat ja kaksi perheenjäsentä menehtyi.

Kirjoitus julkaistu myös Kauhavan joulussa 1990. Kirjoittaja muistelee lapsuutensa joulua, koulua ja heinätöitä.

Kirjoittaja kertoo isänsä isän sisaresta, jonka monet nurmolaiset tunsivat Maija-tätinä.

Kirjoittaja kertoo muistoja lapsuudestaan metsästykseen liittyen. Artikkelin valokuvassa on kirjoittajan isä Vihtori Koskinen ja setä Arvo Koskinen koirien ja saaliin kanssa.

Kirjoittaja (s. 1935) kertoo sodan vaikutuksesta kotirintamaan.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan Isojoen Kortteenkylässä

Artikkeli on lyhyt kertomus lapsuudesta sodan jälkeen ja sen köyhyydestä.

Runo entisaikaan kasvamisesta

Armi Viitalähde kertoo kolme eri tarinaa lapsuudestaan Isojoella: Joululahja, Pieni kertomus Pullolan sillasta ja Marjanpoiminta.

Artikkelissa kirjoittaja kertoo lapsuusmuistojaan työnteosta

Runon alkusanat: Niitä jouluja koskaan unohda en, en jouluja menneiden vuosien.

Runon alkusanat: "Oli lapsuuden koulutie, sinne lumienkeli aina muistoni vie." Ilmestynyt myös Nurmon joulu -lehdessä 1992.

Lythyt muistelma kirjoittajan lapsuuden joulunvietosta.

Runomuotoinen muistelma. Runon alkusanat: On jouluaamu - ajat sitten. Isä, äiti, lapsen nauru reessä.

Kirjoittaja muistelee paimenessaoloaan 9-vuotiaana.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittaja Maija Pihlajan lapsuudesta ja nuoruudesta Isojoen Kortteenkylässä.

Svante Oskari Järvelä (synt. 23.2.1915) kertoo tarinoita lapsuudestaan Isojoen Kodesjärvellä.

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Lapsuusmuistelma 1950-luvulta perhevalokuvan innoittamana.

Artikkeli kertoo isojokisen Terttu Rentolan lapsuuden koulun kuusijuhlista.

Järvenjärven käyttö, veden asukkaat, kasvillisuus

94-vuotias Toini Rintala kertoo lapsuutensa joulun valmisteluista ja joulun vietosta

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

Kirjoittaja muistelee valokuvan myötä lapsuutensa kinkereitä, joilla nielaisi vahingossa kokonaisen luumunkiven.

Alkusanat: Vielä vanhana kulkea saahan.

Alkusanat: Kulkee aatos yhä sinne.

Murteella kirjoitettu muistelus lapsuudesta.

Martta Katajisto kertoi elämästään radiohaastattelussa 98 vuoden iässä.

Vanhusten asuntolassa Helmirannan olohuoneessa asukkaat muistelevat lapsuutensa sota-aikaa

Yhdeksän vuotiaan pojan kuvaus kesästä 1944 kun perheessä oli sotavanki töissä ja perheeseen sijoitettiin vielä karjalan evakot äiti ja tytär.

Kirjoittaja muistelee kesän 2016 käyntiä syntymäpaikoillaan Nurmon museon eli Mäki-Tepon maisemissa. Samalla hän muistelee lapsuuttaan ja kertoo Amerikan-sukulaisistaan.

Pikku pojan muistelu lapsuuden metsästysretkistä isän ja Lahtisen Villen kanssa.

Kuvaus entisajan sokeritopan pienimisestä.

Pekka Piri muistelee lapsuuttaan Kauhavan lentosotakoulun alueella ja muita samanikäisiä poikia, sekä isäänsä majuri Martti Piriä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Kuvaus Jaakko Lassilan lapsuudesta Kauhavalla sekä myöhemmästä elämästä Helsingissä.