Selaa aineistoja (yhteensä 41)

  • Aihe on tarkasti "siirtoväki"

Artikkeli kertoo karjalaisen siirtoväen asettumisesta asumaan Lohtajan Uuteenkylään. Samalla Lohtajan nuorimman kyläkunnan historiasta.

http://81.209.83.96/repository/4370/3183.JPG
Etualalla on rukki, jolla Karjalan evakko Kerttu Kyytinen kehrää lankaa. Takana oikealla istuu takan edessä mies tyttö sylissään. Kyytisen perhe asui Heikkilässä vuonna 1945. Mustavalkoinen.

Kuopion hiippakunnan piispa Sihvosen muistelmat

Mari Juvonen o.s. Paavilainen oli tullut 11-vuotiaana yksin Norjasta Suomeen. Hän meni Etelä-Suomeen erään kenraalin kartanoon avuksi. "Kenraalska" oleskeli myös Venäjällä ja Mari kävi koulua Pietarissa. Mari tapasi vanhempana Matti Juvosen Suomessa…

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.

Artikkelissa on valokuva Kaisa Tiirasta ja Anna Federleystä lapsineen.

Yhdeksän vuotiaan pojan kuvaus kesästä 1944 kun perheessä oli sotavanki töissä ja perheeseen sijoitettiin vielä karjalan evakot äiti ja tytär.

Juttu kertoo Antti Pernaan kotona evakkona olleen Onni Leppäsen ja Antti Pernaan tapaamisesta 70 vuoden jälkeen.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

"Karjalaisten Lauri ja Hilda Pitkäsen tyttösenä Töysässä" sekä Töysän Karjalaiset ry:n toimintaa, kirjoittanut Pirkko Kallio vuonna 2016.

Muistoja karjalaisperheen tulosta kotiin Töysässä.

Haastateltu Karjalasta Töysään muuttanutta henkilöä hänen muistoistaan.

Lyhyesti historia yhdistyksen perustamisen syille.

Kerrotaan tapahtumapäivästä ja mitä sen aikana oli suunniteltu tehtäväksi ja miten kaikki sujui.

Sisältää samannimisen runon, jonka on niin ikään kirjoittanut M. Rainio.

Veijo Holapan elämä käydään läpi lapsuudesta vanhuuteen, Venejärven Misin kylästä Kolarin kautta Härmään. Aluksi kerrotaan, kun koulusta oli lähetetty kotiin ja sieltä oli sitten lähdetty evakkoon äidin, isän, kahden siskon, veljen ja isoisän kanssa…

Jutussa kerrotaan enolaisista evakoista, jotka sijoitettiin talvisodan aikaan Nurmoon.

Pertti Myller kuvaa äitinsä Elvi Myllerin evakkomatkaa Enosta Nurmoon talvisodan aikaan.

Lumivaara-seura ry:n oli tarkoitus järjestää Töysässä kolmatta kertaa Lumivaara-juhla mutta covid19-pandemia muutti suunnitelmat. Seura toteutti näyttelyn, joka oli esillä Töysä-talolla lokakuussa 2020. Artikkelin aiheita: Lumivaaran kunta, seura,…

Artikkeli kertoo Enon kunnasta joulukuussa 1939 lähteneistä ja Härmän seudulle päätyneistä evakoista .

Muistelmia useammalta matkalta Karjalaan, mainittu Lumivaara, Kumola, Lahdenpohja, Huuhanmäki, Sortavala, Tervajärvi. Valokuvat (6 kpl) kirjoittajan Liisa Kiilusen, o.s. Takkunen

Avainsanat:

Vuosien 1939-45 sotien seurauksena siirtoväelle muodostettiin uusia asutustiloja. Pientilallisten ammatilliseksi neuvontatueksi perustettiin kuntiin pienviljelijäyhdistyksiä. Alavudelle oli ohjattu Lumivaaran Kumolan kylän asukkaita, jotka perustivat…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2