Selaa aineistoja (yhteensä 148)

  • Aihe on tarkasti "sukututkimus"

Artikkelissa kerrotaan Kivivuoren suvun historiasta 1700-luvulta alkaen. Kuvissa Hakomäen talo, Saartenojan talo, Juhon Antinpoika Hakomäki ja Liisa Juhontytär Hietala, Hakomäen pihamaata hevosten kera sekä navetan kivijalkaa, sukupotretti Kalevan…

Suomennettu artikkeli kertoo Hakomäen suvun jäsenen matkasta Suomessa. Kuvissa kirjoittaja sukunsa haudalla, pikkuserkut kokoontuneena Lakeuden Ristissä sekä vanhemmat kuvat Juho ja Antti Aukusti Hakomäen veljeksistä ja Aukusti ”August” ja Helena…

Henkilöhistoriaa Josef Sjöblomista ja hänen suvustaan

Artikkelissa kerrotaan kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan pitkään ja ansiokkaasti osallistuneiden henkilöiden palkitsemisesta ansiomitalein.

Artikkelissa kerrotaan Kojolan suvun historiasta 1700-luvulta alkaen.

Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.

Kertomus Alahärmässä vuonna 1870 syntyneestä Maija Siimeksestä ja hänen jälkeläisistään

Artikkelissa kerrotaan erilaisista kotimaisista ja maailmanlaajuisista sukututkimuksen välineistä.

Pirkko Leppälän kirjoittama kirje Eva Lammelle. Jälkisanat Ritva Oravisjärvi, os. Lampi (Evan sisar). Kirjeessä Pirkko kertoo, kuinka on etsinyt isänsä (Martti Urho Johannes Leppälän) hautaa Alavuden hautausmaalta. Isän ja isoisän ( Urho Vieno…

Lista Nurmon Tepon talonhaltijoista.

Tietoa Erkkilän suvusta ja DNA-analyysista sukututkimuksen apuna.

Artikkeli sukututkimuksesta sekä Suomen Sukututkimusseuran lapualaisesta puheenjohtajasta Teppo Ylitalosta.

Kerrotaan sukututkimuksesta ja miten sitä voi tehdä myös helposti.

James Einar Hanttulan ja Viktor Hanttulan sukuvierailu Amerikasta Töysään (isoisän kotiseutu). Isoisä Vihtori Nikodemuksenpoika Hanttula, isoäiti (Sanna) Elina Matintytär Huhtasaari (Kurikka). Isä Einar Viktor Hanttula, äiti Bertha Johnson (ent.…

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Artikkelissa kirjoittaja kertoo DNA-tutkimuksen merkityksestä omassa sukututkimuksessaan. Artikkelissa ei ole kirjoittajan nimeä. Artikkelissa on myös kartta Pähkinäsaaren rauhan rajasta, jonka molemmin puolin on merkitty kirjoittajan sukulaisia.…

Artikkelissa haastatellaan nurmolaista sukututkijaa Reijo Leppilahtea. Leppilahti kertoo, miten aloitti sukututkimuksen ja mitä hän on saanut omasta suvustaan selville.

Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.

Edward A. Koski tyttärineen vieraili Nurmon museolla Alpo Jyläskosken kanssa museon ollessa remontissa. He löysivät mielenkiintoisen sineen, vuodelta 1767 olevan harpin Ala-Kortesniemen puumerkillä (lahj. Matias Luukko). Tekstissä on selvitetty…

Artikkelin viinakeitto-ohjeet ovat peräisin Nurmon murteen sanakirja-aineistosta (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos). Artikkelissa kerrotaan myös Hako-Kalistajan pihapiiristä, jossa on sijainnut viinaköykki eli viinankeittohuone. Hako-Kalistajan…

Kirjoittaja kertoo isänsä suvusta ja pohtii mahdollista sukulaisuutta Vesa-Matti Loirin kanssa.

Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Artikkeli kertoo Huikurin talon asutuksesta 1500-1600-luvulla Ähtärissä

Nurmolaisen asutuksen tulosuuntia selvittävä projekti sai alkunsa keväällä 2011. 11 nurmolaiselta mieshenkilöltä otettiin DNA-näyte, jonka avulla tutkittiin heidän sukujaan.

Kirjoituksessa kartoitetaan Nurmon Työväentalon paikalla asuneen Koffin perheen sukua ja sukutauluja.

Sointula kertoo haastattelussa sukututkimuksesta yleensä ja omasta suvustaan. Artikkelissa on myös valokuva Sointulasta.

Kirjoittaja kertoo 1980 alkaneesta sukututkimus- ja kotiseututyöharrastuksestaan. Artikkelissa on valokuva edellisen vuoden itsenäisyyspäiväjuhlasta Nurmossa, jossa kirjoittaja on valittu VIII kulttuurikellokkaaksi Nurmon museon hyväksi tehdystä…

Kauhavalta vietiin maaorjaksi 50 lasta vuonna 1714. Kolme heistä palasi takaisin Kauhavalle.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2