Kirjoittaja kertoo 50-luvulla tekemistään matkoista ja niiden hankaluuksista. Artikkelissa valokuva: Tokioonmatkaava Suomen joukkue Kalkutan lentokentällä paikallisessa seurassa. KuvassaTauno Jaskari, Taisto Kangasniemi ja Erkki Penttilä.
Matkakertomus Nurmon seurakunnan vanhemman väen matkasta Lappiin elokuussa 1991. Mukana kolme valokuvaa: koko porukka lähdössä, osa ryhmästä Kiilopäällä ja porotilan emännän pitämä Lapin-ilta.
Suomen toiseksi vanhin kotiseutuseura toimii Nurmon Hyllykalliolla. Hyllykallio-seura täytti tammikuussa 1991 kaksi vuosikymmentä. Artikkelissa on yhteensä 18 valokuvaa eri tapahtumista ja henkilöistä Hyllykalliolta.
Kirjoittaja kertoo muistoja lapsuudestaan metsästykseen liittyen. Artikkelin valokuvassa on kirjoittajan isä Vihtori Koskinen ja setä Arvo Koskinen koirien ja saaliin kanssa.
Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…
Matkakertomus nurmolaisten matkasta ystävyyskunta Kaarlin alueella sijaitsevan Sõmerun kylän 750-vuotisjuhlallisuuksiin. Artikkelissa on neljä kuvaa matkalta ja juhlasta.
Liikunta- ja urheilutoiminta Nurmossa vuonna 1991. Artikkelissa kuvat Kouran uudesta liikuntahallista, miesten pesäpallon 1-joukkueesta ja B-poikien SM-hopeajoukkueesta.
Kirjoittaja kertoo isoäitinsä Liisa Kankaan kertoman muistelman lapsuudestaan. Liisa oli 1,5-vuotiaana maistellut pettuleipiä muun väen ollessa saunassa. Lapsi oli maistanut jokaisesta karvaanmakuisesta leivästä toivoen, että uusi leipä maistuisi…
Kirjoittaja muistelee, miten hänen ollessaan lapsi 1940-luvulla Valpon miehet pysäyttivät hänet ja kyselivät suojeluskuntalipuista, jotka oli ollut määrä tuoda kirkon sakaristoon säilytykseen. Artikkelissa on kuva Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan…
Artikkelissa luetellaan 35 henkilöä, jotka ovat Etelä-pohjalaisia elämänkeroja -teoksen mukaan tehneet elämäntyönsä Nurmossa tai heidän vanhempansa sukujuuret ovat nurmolaisia. Artikkelissa on 1900-luvun alun valokuva tervakauppias Saunamäestä, jota…
Kirjoittaja kertoo 1980 alkaneesta sukututkimus- ja kotiseututyöharrastuksestaan. Artikkelissa on valokuva edellisen vuoden itsenäisyyspäiväjuhlasta Nurmossa, jossa kirjoittaja on valittu VIII kulttuurikellokkaaksi Nurmon museon hyväksi tehdystä…
