Selaa aineistoja (yhteensä 185)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2018"

Lea Nurmela muistelee kahta tapahtumaa nuoruudestaan. Ensimmäisessä muistelussa kirkkokaffien laittamista ja amerikanpakertin sisältöä. Toisessa muistelussa koulumatkaa, jolloin hän ystävänsä kanssa löysi lompakon ojasta.

Jutussa selostetaan mitä jääkäri tarkoittaa ja jääkäriliikkeen tarkoitusta sekä keitä jääkäriliikkeeseen liittyi. Samoin
pataljoona 27 rintamalla oloa ja sen menestystä ja tappioita. Jutussa on myös kartta mistä näkee etappipaikat, etappikeskukset…

Jutussa kuvaillaan arkkitehti Alvar Aallon lempiruokia. Kuvituksena on Aallon toimistossa työskennelleen arkkitehti Matti Itkosen karikatyyri Alvar Aallosta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Jutussa pohditaan, mikä olisi paras nimi Seinäjoen uudelle torille.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Atso Almila muistelee tutustumistaan ja yhteisiä hetkiä Lasse Lintalan kanssa.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä Kapeikosta

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa Nurmoo-seuran stipendin saaja kertoo itsestään.

Artikkelissa kerrotaan Latikan tilasta erotetusta Kuitulan torpasta, joka muuttui itselliseksi torpparilain kaaduttua. Torpan isäntä Antti ja emäntä saivat kuusi lasta. Tekstissä kerrotaan kahden eloonjääneen jälkeläisen, Amalian ja Matin, elämästä.

Artikkeli kertoo Alapää-seura Nurmo Ry:n Haali talolla pitämästä perinteisestä pikkujouluvaelluksesta. Tekstissä kerrotaan myös Alapää-seuran ja Haalin, eli seurantalon, toiminnasta ja historiasta.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee vuotta 1940. Talvisota on päättynyt ja Paston kylään Peräseinäjoelle on tullut Karjalan evakoita. Koulussa kirjoittaja ihastuu Räisälän tyttöön Kirsti Henttuseen, joka jatkosodan aikaan Pastoon palatessaan kuolee…

Artikkelin kirjoittajat kertovat Nurmon Soinin talona tunnetun talon remontoinnista. Virallisesti talo on ollut Jaskari.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Keski-Nurmon koulu valmistui elokuussa 2009 yhdistäen aikaisemmin toimineiden Viitalan ja Knuuttilan koulun oppilaat ja henkilökunnan. Rakennuksessa olevat päiväkoti, neuvola ja kombikirjasto aloittivat toimintasa niin ikään samana vuonna. Mukana…

Artikkelisssa kerrotaan Nurmossa pidetyistä körttiseuroista.

Artikkelissa kerrotaan Aino Kivelästä, joka on toiminut pitkään Nurmoo-seuran naistoimikunnassa ja johtokunnassa.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran näytelmäpiirin kesäohjelmistoon kuuluvista näytelmistä, erityisesti kesän 2018 näytelmästä.

Vapaussodan raskain päivä nurmolaisille oli 7.7.1918. Tällöin kaatuivat nurmolaiset Mikko Honkala, Jaakko Jylhä, Aukusti Kortesmäki, Juho Latikka, Mikko Latikka ja Herman Saari. He kuuluivat 1. jääkäri-rykmentin 2. pataljoonan 1. komppaniaan.…

Killan tarkoituksena on koota seuran pitkään ahertaneet jäsenet ystävyyttä ja henkistä vireyttä ylläpitäväksi piiriksi. Vuonna 1978 toimintansa aloittaneen Nurmon Jymyn Jumppareiden Uskollisuuden Killan perustamiskokous pidettiin 18.11.2003

Nurmon keskustasta Kirveskujan varrelta kotoisin oleva Vilho Lennart "Lenni" Viitala voitti kaikkien yllätykseksi kultamitalin vapaapainissa Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Hän oli syntynyt 8.11.1921 ja kuoli 24.2.1966.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon kirjaston tiloista ja miten niitä käytetään.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon nuorisoseuran kustantamasta Lauri Soinin Runon siivin-runoteoksesta ja sen tekijästä.

Artikkelissa kirjoittaja Olavi Latikka kertoo muistojaan lapsuudestaan.

Muistelma Pääsiäiskokoista Nurmon Perkiönpäänkylällä.

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kerrotaan 19.7.1978 perustetun Eläkeliiton Nurmon yhdistyksen toiminnasta.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon metsästysseuran majasta Atrian takana ja edellisten majojen historiasta.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2