Selaa aineistoja (yhteensä 120)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2019"

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Ajatuksia kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta

Tekstissä kerrotaan Alvar Aallon suunnitelmasta ruotsalaisen Avestan kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskukseksi, joka jäi toteutumatta. Kuvissa luonnoksia Avestan rakennuksiksi sekä valokuva Avestassa olevasta Aallon suunnittelemasta asuintalosta.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

jouluruno

Kerrotaan Töysä-viikon historiasta. Samalla kerrotaan kuluneen vuoden Töysä-viikosta.

Kerrotaan miten Woimahunajassa huolehditaan mehiläisistä vuoden aikana.

Henkilökuvausta Sirkka Myllymäestä.

Kerrotaan Töysä-talon vihkimisestä uuteen tehtävään vuoden 2018 lopulla.

Kerrotaan kirjaston muutosta Töysä-taloon ja sen tuomista eduista, haitoista ja muista muutoksista.

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Runon alkusanat: "Se oli tavallinen hevonen."

Kirjoittaja kertoo työstään ja lapsiperheen elämästä Brysselissä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana vuonna 2019.

Artikkeli sukututkimuksesta sekä Suomen Sukututkimusseuran lapualaisesta puheenjohtajasta Teppo Ylitalosta.

Henkilökuvaus Lapuan Virkiän yleisurheiluvalmentaja Hannu Tuurista.

Kirjoitus, joka käsittelee hakojärveläistä Paavo Pelaa.

Vuoden 2019 Hakojärven Joulu lehden tervehdyspuhe.

Jutussa kerrotaan Aleksei Apostolista, joka tuli Turkin sodan kaartilaisten mukana Suomeen ja josta tuli ammattimuusikko ja Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Töysän kunnan historiallisia tietoja vuodelta 1969.

Kirjoittaja kertoo muutamasta Väinö Hämäläisen maalauksesta. Hämäläinen on maalannut myös Nurmon kirkon alttaritaulun. Kuvina Väinö Hämäläinen itse sekä taulut Kanteleensoittaja (1901), Kuortaneen kirkkoranta (1908), Lemminkäinen ja Hiiden hirvi…

Kerrotaan Rituli-kuoron lopettamisesta.

Liisa Heinämäen joulutervehdys lehden lukijoille.

Pakina kuurosta papista, körttiläisistä ja aviottomasta lapsesta. Pakina Etelä-Pohjanmaan murteella.

Muistokirjoitus edesmenneestä Saara-Kyllikki Heinolasta.

Seinäjoella toimineista sotasairaaloista

Kerrotaan Nurmon nuorisotilojen toiminnasta, erityisesti Hyllykallion Hylbestä, joka sulkee ovensa.

Lyhyitä kirjoitelmia 1963 syntyneiltä töysäläisiltä.

Kirjoitus eräästä päivästä ja sen pohjalta mietteitä avunannosta.

Kirjoittajan luontopäiväkirja vuoden 2019 jaksolta tiivistettynä.

Kerrotaan yhdistyksen menneestä ja tulevasta toiminnasta.

Artikkeli, jossa käsitellään Tohnisen Äijän arvonimen saajaa, vuonna 2019.

Luontokuvausta harrastavan Jukka Risikon haastattelu.

Nurmolaisen Tuomas Huumon vaiheista ja toiminnasta aina vuodesta 1918 1950-luvulle.

Kyösti Wilkunan elämäkertaa. Myös oma lukunsa Wilkunan toiminnalle Lapualla.

Kerrotaan kyseisen käsityöpiirin toiminnan vaiheista kahden haastatellun näkökulmasta.

Seitsemän osainen runo, jonka ensimmäisen osan alkusanat ovat: "Peipponen samalla männyn oksalla".

Kerrotaan lyhyesti keräilijä Kauko Välimäestä.

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Anne Juppo kirjoittanut selvää ottamistaan alueista Hakojärvellä. Tässä osassa käydään Jupon tilan historiaa läpi.

Kerrotaan Hakojärvellä toimivasta ryhmäperhepäivähoidosta.

Kerrotaan miten Hakojärvellä on hankittu sydäniskuri.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

Acerbin (italialainen tutkimusmatkailija, kirjailija ja muusikko) matka Suomen ja Kurikan halki kohti pohjoista.

Jutussa kerrotaan 20 vuotta toimineessa Fyrrylän asumisyksikössä tehtävästä työstä.

Avainsanat:

Kansalliskirjaston digikirjastosta löytyy vanhaa aineistoa myös Nurmosta.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Kirjoitus missä käydään läpi Ojanperän tilan historiaa.

Jutussa kerrotaan Nurmossa talvisodan aikaan olleen kotihevosvarikon toiminnasta. Mukana on myös lista varikolla palvelleista miehistä.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2