Selaa aineistoja (yhteensä 300)

  • Lehden nimi on tarkasti "Kotiseudun kasvot"

Kerrotaan Töysän eri kylillä 1900-luvun alkupuolella toimineista kyläsepistä ja pajoista. Kuvituksena 14 kuvaa henkilöistä ja rakennuksista, mm. Etelä-Pohjanmaan Ajokalukouluyhdistyksen rakennus, jossa sai sepänoppia.

Lyhyt selostus Alavuden kaupunginhallituksen vierailusta Töysän eri museoihin syksyllä 2019. Kuvituksena 4 kuvaa vierailusta.

Otteita Seppo Harjun näyttelynsä avajaisissa pitämästä puheesta.

Kotiseutuviikon 2.-9.6.2019 tapahtumat. Kuvituksena 11 kuvaa tilaisuuksista.

Paavo Ojalan pojan kirjoittama muistokirjoitus, Töysässä syntyneen Ojalan elämänvaiheista, pääpaino lapsuusvuosissa.. Paavo Ojala toimi mm. Peräseinäjoen kunnansihteerinä, Teiskon ja Ylistaron kunnanjohtajana. Kuvitus 7 valokuvaa

Matti Katajamäki syntyi Töysän Hakojärvellä 1930 ja toimi elämänsä Vimpelin kanttorina ja musiikkielämän kehittäjänä.

Kangasniemen tilan uudet omistajat, vuodesta 1915, Kustaa Edvard Aho (Kusti) ja Anna Aho (Anni) työstivät tilasta mallitilan, joka esiteltiin Suomalaisia mallitiloja III teoksessa. Tila menestyi mm. Viipurissa pidetyissä Suomen XIII yleisissä…

Eloisat-kuoron 20-vuotisjuhlakonsertin ja -tilaisuuden kuvaus, 24.10.2019 Töysän Nuorisoseuralla. Kuvitus 4 valokuvaa tilaisuudesta.

Kuvaus töysäläisistä kuoroista eri vuosikymmeninä, alkaen 1900-luvun alusta. Kuvitus 5 valokuvaa; eri kuoroja joulukirkossa 1984, Mieskuoro, Ritulit 20v., ja Eloisat 20 v.

Artikkelissa kerrotaan seuraavista kauppiaista: Maria Sakarinen, Jaakko Wilhelm Leskinen, Kristo Germanus Leskinen sekä Hilda ja Kalle Housu. Viisi valokuvaa, vuokrakirja sekä tavaran myyti-ilmoituksia sisällytettynä artikkeliin.

Töysän kirkon rakentamisvaiheita ja kirkon kellojen hankinta. Kuvitus kaksi vanhaa valokuvaa kirkon ympäristöstä sekä kuva rippikoulutytöistä vuodelta 1940.

Muistoja kansakoulun ajoilta ja keuhkotaudin sairastamisesta. Kuvitus perhekuvia ja öljyvärimaalauksia.

Alkusanat: Muuttuvi kotiseutu tää aina, siis kuva menneestä mieleen paina. Oli pirtit pienet laidassa tien, mihin matkani usein haaveissain vien.

Avainsanat: ;

Alkusanat: Saapuvat kuin uni pakkaslumen.

Avainsanat: ;

Nuoruutensa nuorisoseuraa muistelee Hautamäki Rauha, ketä haastatteli Hautala Pentti.

Kävelykierroksesta Töysän hautausmaalla, missä käytiin läpi Karjalasta kotoisin olevien hautoja.

Kerrotaan sisarusten matkasta suvun kotiseuduille Karjalassa.

Kerrotaan matkasta vanhoille kotiseuduille.

Kerrotaan kronikkana mainitsemattomana aikana pidetystä karjanhoitokurssista.

Kerrotaan tulokset vuoden 1915 urheilukilpailuun.

Runo alkaa sanoilla: Ystävyys, rakkaus, sanat nuo, ovat nimet nuo, jotka usein tunne tuo.

Avainsanat: ;

Kirjoituksessa historiallisia tietoja Sepänniemen tilalta.

Kerrotaan kaupparakennuksen historiastakahden ensimmäisen kauppiaan osalta.

Puhe, minkä Mikko Savola piti Töysä-päivän juhlissa.

Tohnisen Äijä 2017 arvonimen saaneen Aila Mursulan kirjoitus arvonimen saannista.

Susanna Tyrväisen,Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon, museotoimen johtajan pitämä puhe Töysä-viikolla 2017.

Kerrotaan Töysän kauppamuseon historiasta ja avajaisista vuoden 2017 Töysä-viikolla.

Kerrotaan vuoden vanhasta Töysä-viikosta Suomi 100 vuotta- juhlavuoden juhlistamiseksi.

Kerrotaan Töysässä toimineista leipomoista.

Teuvo Vuorela kertoo lapsuusajastaan.

Kerrotaan erilaisia tietoja Silta-näytelmästä ja sen toteutuksesta.

Heikkola / Mäntylä kertoo tapaamisestaan sonnin kanssa.

Erilaisia kuulutuksia kirkosta kirjattuna ylös vuodelta 1833.

Kirjoittaja kertoo kokemuksistaan sepän kanssa.

Ruuhela kertoo toiminnasta jota hän teki seurakunnalle sekä otteita hänen päiväkirjastaan.

Kerrotaan Mäenpään Arvista ja hänen elämästään.

Entisiä Töysä-Seuran johtokunnan jäsenien huomiointi.

Kerrotaan mahdollinen selitys kunnan nimelle Töysä.

Hiipakan Annen tarinointia suvussa kulkeneesta runosta.

Useita kuvia eri kaupoista, joita on Töysässä pidetty.

Kerrottiin Heimo Harjun muistoja sota-aikoina kotoa Töysässä.

Haastateltu Karjalasta Töysään muuttanutta henkilöä hänen muistoistaan.

Muistoja karjalaisperheen tulosta kotiin Töysässä.

Viljo Raution historia ja elämän vaiheita.

Kerrotaan lyhyesti sota-ajasta, miten se sai aikaan sotarorpoja ja miten se näkyy tänä päivänä.

Kahdella sivulla tekstiä Töysän lottiin liittyen, muuten erilaisia kuvia. Sivulla 32 Airi Jupon muistelmia lääkintälotta-ajoilta ja sivulla 38 Kronikka lääkintäkursilaisista Töysässä.

Alkusanat: On Suomi kaunis synnyinmaa, ei toista löydy rakkaampaa.

Pari artikkelia sanomalehdistä.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2