Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 171)

  • Porstua-luokka on tarkasti "Sukututkimus"

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Asiasanat: talot, Seinäjoki, suvut, historia

Artikkelissa kirjoittaja kertoo DNA-tutkimuksen merkityksestä omassa sukututkimuksessaan. Artikkelissa ei ole kirjoittajan nimeä. Artikkelissa on myös kartta Pähkinäsaaren rauhan rajasta, jonka molemmin puolin on merkitty kirjoittajan…

Asiasanat: sukututkimus, DNA-testit

Artikkelissa haastatellaan nurmolaista sukututkijaa Reijo Leppilahtea. Leppilahti kertoo, miten aloitti sukututkimuksen ja mitä hän on saanut omasta suvustaan selville.

Kirjoittaja kertoo sedästään, Juho "Jussi" Keskiluomasta, ja hänen maahanmuuttoajastaan Amerikassa.

Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.

Edward A. Koski tyttärineen vieraili Nurmon museolla Alpo Jyläskosken kanssa museon ollessa remontissa. He löysivät mielenkiintoisen sineen, vuodelta 1767 olevan harpin Ala-Kortesniemen puumerkillä (lahj. Matias Luukko). Tekstissä on selvitetty…

Lyhyessä kirjoituksessa kirjoittaja kertoo suvustaan ja siitä, miten hän on nyt sukunsa vanhin. Valokuvassa hän on tyttärentyttärenpoikansa kanssa.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Kirjoittaja kertoo isänsä suvusta ja pohtii mahdollista sukulaisuutta Vesa-Matti Loirin kanssa.

Professori Armas Luukko (1908-1993) muutti jo nuorena poikana Nurmoon, jossa hänen isänsä aloitti opettajan tehtävät kirkonkylän kansakoulussa v. 1910. Tässä artikkelissa kerrotaan Luukon monista tehtävistä historian tutkimusprojekteissa.…

Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

Asiasanat: muistelmat, lapsuus

Vuosituhannen ensimmäinen nurmolainen syntyi 2.1.2000 klo 00:45. Onnelliset vanhemmat olivat Marja-Liisa ja Timo Laitila Kourasta. Perusturvalautakunta kävi välittämässä kunnan onnittelut pienen muistolahjan muodossa.

Kirjoittaja muistelee vuonna 1936 14-vuotiaana polkupyörällä ja junalla tekemäänsä villavaatetavaran myyntireissua, joka kesti kuukauden päivät.

Rannanjärvi oli häjy kylä. "Varsinaisen" eli Antti Tuomaanpoika Rannanjärven lisäksi kylässä kasvoi kolme sukupolvellista ylpiää elämää viettäviä poikia.

Ylihärmän keskikoulun ensimmäisen ikäluokan päästötodistuksen saanut Arvi Kallio muistelee

Kari Saaren kertomus yhteiskouluajasta, opettajista, luokkakavereista, vapaa-ajasta

Artikkeli kertoo Pöyhösen talon historiasta 1

Josefiina (1891-1986) ja Artturi (1886-1947) Riihimäen jälkeläiset kokoontuivat Jurvassa. Artikkeli sisältää kaksi kuvaa

Suupohjan Sanomissa alunperin 1953 ilmestynyt artikkeli kanttori Josef Wictor Mannfolkista, joka työskenteli Isojoella melkein puoli vuosisataa.

Henkilökuva lapualaisesta Jussi Ylihärsilästä, jonka harrastuksena ovat rahojen keräily, urheilu ja mestästys. Ammatikseen hän on toiminut myyntialalla mm. Ruhan Osuuskaupassa ja yksityisenä myyntimiehenä.

Lapsuusmuistelma 1950-luvulta perhevalokuvan innoittamana.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Artikkelissa kerrotaan Simunan Alappu -nimisestä naisesta (Albertiina Mäenpää, synt. 17.4.1864 Isojoen Vanhassakylässä).

Artikkelissa kerrotaan Alpertiina Hietasesta (os. Mäenpää) eli Hietasen Alappusta, joka opetti lapsia Isojoen Vanhassakylässä yli 40 vuotta omassa talossaan. Lapsia tuli lukutaidon oppiin kaukaakin ja joskus he jäivät osaksi asumaankin hänen…

Svante Oskari Järvelä (synt. 23.2.1915) kertoo tarinoita lapsuudestaan Isojoen Kodesjärvellä.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittaja Maija Pihlajan lapsuudesta ja nuoruudesta Isojoen Kortteenkylässä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken varhaisesta asutushistoriasta. Tarkastelussa on kylän toisen pysyvän tilan, Kankaanpään talon, historia. Sen perusti Jacob Pehrinpoika (Petruksenpoika) vuonna 1756

Artikkeli kertoo Honkajoella syntyneestä yrittäjäpariskunnasta, joka perusti vaatetusliikkeen Isojoelle sotien jälkeen.

Isojokinen Maija Pihlaja muistelee entisiä aikoja ja isovanhempiaan Juho August ja Elina Sorvaria.

Asiasanat: Isojoki, historia

Tönijärvellä asui aikanaan Kissa-Kustaa, eli Gustav Jacobinpoika Frodig. Tönijärven rantamat ovat osittain Isojokea, osittain Lapväärtiä. Artikkelissa maintaan Gustavin ja Liisa Aaprahamin kaikkien 15 lasten nimet ja synnyin- ja kuolinajat.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskella asuneen Anna Gretha Michelintyttä Erholtin etsinnästä. Anna etsi sanomalehdessä miestään Henrik Erholtia, joka oli joutunut vankilaan.

Artikkelissa kerrotaan Hilda Maria Tuomokosken (os. Välimaa) elämästä.

Artikkelissa kerrotaan kahden sodan veteraanista Matti Kimpisalosta Isojoen Heikkilänkylästä. Kimpisalo täytti 11.12.2006 95 vuotta. Artikkelissa kerrotaan JR 58 taisteluista.

Artikkelissa kerrotaan Maija Juhontytär Kaivo-Ojan (os. Järvenpään) elämästä Isojoen Vanhassakylässä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle vuonna 1905 kirkkoherraksi tulleen Yrjö Alasen elämänvaiheista.

Artikkeli on käsinkirjoitettu ja sisältää kertomuksen kirjoittajan mummosta Elina Sorvarista (1854-1942)

Artikkelissa kerrotaan Iisakki Herralan nuorimman lastenlapsen Eeva Syväojan elämästä.

Muistoartikkelissa kerrotaan Pentti Lauhalan elämästä.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee Masa-enoaan, joka eli vuosikymmeniä Amerikassa ja tuli takaisin kotikonnuilleen Isojoelle.