Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 166)

  • Porstua-luokka on tarkasti "kansanperinne"

Tikkanen kirjoittaa kylän merkityksestä asukkailleen ja miten kylä toimii ja sen merkityksestä.

Asiasanat: kylät, kylätoiminta

Kansanrunousarkiston tutkijan kuvaus siitä, millaista Lapualta kerättyä aineistoa on SKS:n kansanrunousarkistossa. Tietoa myös merkittävimmistä kerääjistä sekä miltä vuosilta aineistoa on.

Sivun ohjeessa neuvotaan joulukinkun paisto ihan alusta loppuun saakka.

Kirjoittajan kokemuksia jouluista matkaoppaana eri matkailukohteissa.

Lyhyt kuvaus siitä, kuinka kirjoittajan isoäiti leipoi leipää.

Asiasanat: leipominen, leipä

Artikkelissa kerrotaan Annika Puro-Ahosta, nuoresta kauhavalaisesta yrittäjästä joka on kiinnostunut koruista ja niiden maahantuonnista. Annikalla on 2 yritystä, toinen Hopea-Puro Oy, tuo koruja euroopasta ja aasiasta sekä toinen yritys, Tehos Oy …

Artikkelissa esitellään uudet Tuulia designin tilat ja kerrotaan toiminnasta.

Satu Hautamäki muistelee kouluaikojen kotitaloustuntuja ja ruoanvalmistusta, erityisesti tuorejuuston ja Lindströmin piffien valmistusta.

Imelletyn perunalaatikon resepti ja valmistusohje.

Anna-Liisa Kirkkomäki kertoo entisaikojen juoluruokien, verimakkaran ja painesyltyn tekemisestä.

Kirjoittajan lapsuuden ruokamuistoja erityisesti isoäitien valmistamista ruoista.

Muistelma lapualaisen Turkan frouvan leivonnaisista sekä Turkan frouvan piparkakkujen resepti.

Kirjoittajan juhannusmuistoja.

Asiasanat: juhannus

Härmän kotiseututalolla 12.10.19 piti Pirjo Kunnari kokkauskurssin kotimaisista marjoista.

Suomalaisten peruskeittokirja Kotiruoka, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1908 on vuosien varrella hyvin vähän muuttunut, vaikka siitä on nyt myynnissä lähes 100. painos. Joitain muutoksia on, esim. kun puuhelloista on siirrytty sähköhelloihin, niin…

Valokuvia vaatteista eri vuosikymmeniltä.

Ruokaresepti, jossa neuvotaan kuinka tehdään taimenfileistä hyvää ruokaa

Asiasanat: ruokaresepti

Jutussa muistellaan aikaa jolloin ei ollut somea, ei kännyköitä eikä televisiota.

Asiasanat: lasten leikit

Härmä häjyylyissä 1vuonna 976 on ollut sotamuistonäyttely, jossa on ollut sodassa itse tehtyjä käsitöitä.

Juttu alkaa kertomuksella, kun Alahärmässä on kaksi Viitalaa, Alaviitala eli Viitala ja Lapuanjokea ylöspäin 10 km sijaitsevasta Viitalasta eli Yliviitalasta. Alaviitalan pihassa oli kaksi rakennusta, toinen käräjätalo ja toinen keskikievari. Jutussa…

Kirjoituksessa kerrotaan kuinka kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Alaviitalan käräjätalon remontti oli alkanut ja edennyt, sen jälkeen kun Kotiseutuyhdistys Härmä-Seuralle oli käräjätaloa tarjottu ja he olivat tarjouksen hyväksyneet..

Artikkeli kertoo rovasti Theodor von Pfaleri omistamista huonekaluista, jotka lahjoitettiin museolle

Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.

Artikkeli kertoo Ähtärin pappilan vaiheista

Asiasanat: Ähtäri, pappilat

Artikkeli kertoo eränkäynnistä Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtärin hautasaarista

Muistelma Pääsiäiskokoista Nurmon Perkiönpäänkylällä.

Lähetystyön viriäminen Soinin Hautakylällä v. 1906. Artikkeliin liittyy kaksi valokuvaa. Ensimmäisessä "Osa Hautakylän lähetyspiiriläisiä Jousmäen talon pihassa". Kuva julkaistu myös Kotilähetys-lehdessä v. 1911. Toisessa valokuvassa "Ompeluseuran…

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Artikkeli kertoo vanhoista ylistarolaisista jouluperinteistä. Kertonut Emmi Toppari vuonna 1954.

Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…

Kirjoituksessa kuvataan naimakauppojen tekoa Lappajärvellä vuonna 1857.

Lyhyt kuvaus perheen joulukuusen hausta ja koristelusta. Hyllykallion 3. lk:n oppilaiden kirjoituksia.

Lyhyt kuvaus kirjoittajan perheen joulunviettotavoista. Hyllykallion 3. lk:n oppilaiden kirjoituksia.

Asiasanat: joulu, juhlaperinne

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

94-vuotias Toini Rintala kertoo lapsuutensa joulun valmisteluista ja joulun vietosta

"Härmän häistä" tuli koko Suomen tuntema käsite Anssin Jukan puukotettua Pikku-Lammin mikkelimaanantaina 1868. Häät olivat Juho Haukkalan ja Maria Orrenmaan. Tapahtumasta tehtiin laulu, jota tässä kommentoidaan ja kerrotaan tuon ajan tapoja ja…

Artikkeli kertoo Kirkon aarteita-näyttelystä

Artikkeli kertoo Gaddin suvun vanhasta raha-arkusta

Asiasanat: Ähtäri, esineet

Artikkeli kertoo Ähtärin kotiseutumuseon vanhimmista esineistä

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kortteenkylästä asuneen Erland Sorvarin vakantekoa.

Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…

Asiasanat: museot, Nurmo, valokuvat

Artikkelissa valokuva Mäki-Tepon kaksifooninkisesta talosta sekä arkkitehti Pentti Penttilän laatima luonnos tulevasta museon pihapiiristä.

Artikkeli kertoo Ähtärissä Rämälänkylässä sijaitsevasta vanhasta myllystä

Asiasanat: myllyt, Ähtäri

Kirjoittajan muistelma nuorena rakentamastaan kiikusta ja lehmihakaan perustamastaan urheilukentästä. Kiikusta tuli suosittu kohtauspaikka nuorille. Sis. kuvan kiikusta ja kirjoittajasta pyörähtämässä sen ympäri.

Tekstissä kaksi kuvaa solmioneulasta ja neulan mallina olleesta viikinkiaikaisen soljen neulasta.

Tekstissä kuva vanhanaikaisesta joulukortista. Kuvateksti: Klaffaamisessa käytetyt joulukortit olivat pieniä, puolet tavallisen kokoisesta postikortista.

Munakan nuorisoseurantalo Seittuu on yksi kesän 2013 kotiseutupäivien retkikohde. Ilmari Ylä-Autio kertoo myös oman muistonsa Seittuun tansseista 1950-luvulta. Kuvassa Ilmari Ylä-Autio Albert Wasastjernan rooliasussa.