Lähetystyön viriäminen Soinin Hautakylällä v. 1906. Artikkeliin liittyy kaksi valokuvaa. Ensimmäisessä "Osa Hautakylän lähetyspiiriläisiä Jousmäen talon pihassa". Kuva julkaistu myös Kotilähetys-lehdessä v. 1911. Toisessa valokuvassa "Ompeluseuran…
Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…
Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…
"Härmän häistä" tuli koko Suomen tuntema käsite Anssin Jukan puukotettua Pikku-Lammin mikkelimaanantaina 1868. Häät olivat Juho Haukkalan ja Maria Orrenmaan. Tapahtumasta tehtiin laulu, jota tässä kommentoidaan ja kerrotaan tuon ajan tapoja ja…
Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…
Kirjoittajan muistelma nuorena rakentamastaan kiikusta ja lehmihakaan perustamastaan urheilukentästä. Kiikusta tuli suosittu kohtauspaikka nuorille. Sis. kuvan kiikusta ja kirjoittajasta pyörähtämässä sen ympäri.
Tekstissä kuva vanhanaikaisesta joulukortista. Kuvateksti: Klaffaamisessa käytetyt joulukortit olivat pieniä, puolet tavallisen kokoisesta postikortista.
Munakan nuorisoseurantalo Seittuu on yksi kesän 2013 kotiseutupäivien retkikohde. Ilmari Ylä-Autio kertoo myös oman muistonsa Seittuun tansseista 1950-luvulta. Kuvassa Ilmari Ylä-Autio Albert Wasastjernan rooliasussa.
Nurmon korun mallina oli rengas, joka löytyi Yli-Kalistajan perunapellosta. Sen käyttötarkoitusta on yritetty selvittää. Se sopisi vyöllisten kannattajaksi. Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina. Vyöllispyörän rei'istä riippui vaskirenkaita…
Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…
Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.
Eeva Hippulan v. 1971 tekemästä tutkielmasta "Nurmolaiset häät 1900-1920". Tekstissä kerrotaan hoijakkahäistä, joiksi Nurmossa on kutsuttu kruunuhäitä. Vielä vanhempaan aikaan puhuttiin hopiahäistä. Artikkelissa on Läntisen suvun omistama,…
Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…
Uskonnonvapauslain voimaan tulo 1923 ja sen vaikutuksesta Kauhavalla. Kauhavalle perustettiin Kauhavan kansallisseurakunta ja se aiheutti riistiriitoja ja vaikeuksia seurakunnannassa.
Peräseinäjoki-seura ja kappeliseurakunta järjestivät itsenäisyyspäivän juhlan Peräseinäjoen seurakuntatalolla. Kaupungin tervehdyksen toi valtuutettu Minna Julmala ja juhlapuheen piti johdon erityisavustaja Paula Viertola.
Sivustosta löytyy tietoa mm. Könnin suvun historiasta, kellojen valmistuksesta ja Könnin tilan vaiheista. Sivuston kautta voi käydä rekisteröitymässä suvun jäseneksi. Könnin suvun viralliselta kotisivulta löytyy myös Oltermannitoimikunnan…
Sivustossa esitellään eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivuilta löytyy yhteystiedot kansallispukujen myyjiin, valmistajiin, vuokraajiin ja muihin palveluntuottajiin.
Härmä-Seuran kotisivulta löytyy tietoa Alahärmän kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Sivulta löytyy Härmä-Seuran ja härmäläisten sukututkijoiden yhteystiedot. Sivulle on koottu paikallista murresanastoa.
Yleisradion Elävän arkiston ohjelmassa esittäytyy Etelä-Pohjanmaa. Oppaana pohjalaiseen kansanluonteeseen toimivat mm. murreankkurit Kerttu Karhu ja Aino Mäki-Kaukola