Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Kirjoituksessa kerrotaan pohjalaisista ja pohjalaisen heimon muodostumisesta eri lähteiden perusteella. Vielä nuijasodan aikaisissa dokumenteissa kutsutaan nykyisiä eteläpohjalaisia kainuulaisiksi. Pohjanmaan vanha kansanomainen nimitys on ollut…

Artikkeli kertoo Ähtärin Inhassa olleesta käpyriihestä, jossa kävyt kuivattiin ja karistettiin siemenet

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Kirjoituksessa kuvataan vaiheita, joiden jälkeen lääninsairaala siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle vuonna 1931. Kuvissa Seinäjoen lääninsairaala ja ylilääkärin talo, nykyinen Kivirikon talo.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Artikkelissa kerrotaan 1800-luvun ja 1900-luvun alun siirtolaisuudesta sekä sen syistä. Pääpaino on Pohjanmaalta lähteneissä siirtolaisissa.

Artikkelissa kuvataan Suomen poliittista tilannetta 1920-1930-luvuilla, äärioikeiston nousua ja ilmapiirin kirisitymistä.

Artikkeli jatkosodan syntymisestä ja vuoden 1944 torjuntavoitosta.

Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Artikkeli kertoo Suomen sisällissodan tapahtumista Seinäjoella. Kuvissa Kari Kaarlon hahmotelma punaisten teloituksesta 1918 vuodelta sekä Seinäjoella teloitettuja miehiä nimeltään Kalle Rautiainen, Vihtori Viitasalo, Antti Virta, Herman Salmela,…

Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.

Talvi- ja jatkosodassa taistellut kauhavalainen Jussi Vuorijärvi on pitänyt jatkosodassa päiväkirjaa ajalta 28.6.-31.10.1941. Päiväkirja käsittää Jalkaväkirykmentti 37:n Kiteeltä alkaneen sodan hyökkäysvaiheen sekä asettumisen puolustukseen Karjalan…

Artikkelissa käsitellään nälkävuosia 1860-luvulla Suomessa yleisesti sekä sen vaikutuksia Kauhavalla.