Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 133)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Henkilöhistoria"

Artikkelissa kerrotaan Latikan tilasta erotetusta Kuitulan torpasta, joka muuttui itselliseksi torpparilain kaaduttua. Torpan isäntä Antti ja emäntä saivat kuusi lasta. Tekstissä kerrotaan kahden eloonjääneen jälkeläisen, Amalian ja Matin, elämästä.

Tekstissä kerrotaan Seinäjoen Soukkajoelta kotoisin olleesta Martta Hyypästä (1895 - 1969), joka teki elämäntyönsä kätilönä Nurmossa.

Asiasanat: Nurmo, Soukkajoki, kätilöt

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Kirjoittaja kertoo sedästään, Juho "Jussi" Keskiluomasta, ja hänen maahanmuuttoajastaan Amerikassa.

Professori Armas Luukko (1908-1993) muutti jo nuorena poikana Nurmoon, jossa hänen isänsä aloitti opettajan tehtävät kirkonkylän kansakoulussa v. 1910. Tässä artikkelissa kerrotaan Luukon monista tehtävistä historian tutkimusprojekteissa.…

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

Asiasanat: muistelmat, lapsuus

Vuosituhannen ensimmäinen nurmolainen syntyi 2.1.2000 klo 00:45. Onnelliset vanhemmat olivat Marja-Liisa ja Timo Laitila Kourasta. Perusturvalautakunta kävi välittämässä kunnan onnittelut pienen muistolahjan muodossa.

Kirjoittaja muistelee vuonna 1936 14-vuotiaana polkupyörällä ja junalla tekemäänsä villavaatetavaran myyntireissua, joka kesti kuukauden päivät.

Rannanjärvi oli häjy kylä. "Varsinaisen" eli Antti Tuomaanpoika Rannanjärven lisäksi kylässä kasvoi kolme sukupolvellista ylpiää elämää viettäviä poikia.

Ylihärmän keskikoulun ensimmäisen ikäluokan päästötodistuksen saanut Arvi Kallio muistelee

Kari Saaren kertomus yhteiskouluajasta, opettajista, luokkakavereista, vapaa-ajasta

Suupohjan Sanomissa alunperin 1953 ilmestynyt artikkeli kanttori Josef Wictor Mannfolkista, joka työskenteli Isojoella melkein puoli vuosisataa.

Henkilökuva lapualaisesta Jussi Ylihärsilästä, jonka harrastuksena ovat rahojen keräily, urheilu ja mestästys. Ammatikseen hän on toiminut myyntialalla mm. Ruhan Osuuskaupassa ja yksityisenä myyntimiehenä.

Lapsuusmuistelma 1950-luvulta perhevalokuvan innoittamana.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Artikkelissa kerrotaan Simunan Alappu -nimisestä naisesta (Albertiina Mäenpää, synt. 17.4.1864 Isojoen Vanhassakylässä).

Artikkelissa kerrotaan Alpertiina Hietasesta (os. Mäenpää) eli Hietasen Alappusta, joka opetti lapsia Isojoen Vanhassakylässä yli 40 vuotta omassa talossaan. Lapsia tuli lukutaidon oppiin kaukaakin ja joskus he jäivät osaksi asumaankin hänen…

Svante Oskari Järvelä (synt. 23.2.1915) kertoo tarinoita lapsuudestaan Isojoen Kodesjärvellä.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittaja Maija Pihlajan lapsuudesta ja nuoruudesta Isojoen Kortteenkylässä.

Artikkeli kertoo Honkajoella syntyneestä yrittäjäpariskunnasta, joka perusti vaatetusliikkeen Isojoelle sotien jälkeen.

Isojokinen Maija Pihlaja muistelee entisiä aikoja ja isovanhempiaan Juho August ja Elina Sorvaria.

Asiasanat: Isojoki, historia

Tönijärvellä asui aikanaan Kissa-Kustaa, eli Gustav Jacobinpoika Frodig. Tönijärven rantamat ovat osittain Isojokea, osittain Lapväärtiä. Artikkelissa maintaan Gustavin ja Liisa Aaprahamin kaikkien 15 lasten nimet ja synnyin- ja kuolinajat.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskella asuneen Anna Gretha Michelintyttä Erholtin etsinnästä. Anna etsi sanomalehdessä miestään Henrik Erholtia, joka oli joutunut vankilaan.

Artikkelissa kerrotaan Hilda Maria Tuomokosken (os. Välimaa) elämästä.

Artikkelissa kerrotaan kahden sodan veteraanista Matti Kimpisalosta Isojoen Heikkilänkylästä. Kimpisalo täytti 11.12.2006 95 vuotta. Artikkelissa kerrotaan JR 58 taisteluista.

Artikkelissa kerrotaan Maija Juhontytär Kaivo-Ojan (os. Järvenpään) elämästä Isojoen Vanhassakylässä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle vuonna 1905 kirkkoherraksi tulleen Yrjö Alasen elämänvaiheista.

Artikkeli on käsinkirjoitettu ja sisältää kertomuksen kirjoittajan mummosta Elina Sorvarista (1854-1942)

Artikkelissa kerrotaan Iisakki Herralan nuorimman lastenlapsen Eeva Syväojan elämästä.

Muistoartikkelissa kerrotaan Pentti Lauhalan elämästä.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee Masa-enoaan, joka eli vuosikymmeniä Amerikassa ja tuli takaisin kotikonnuilleen Isojoelle.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen maallikkosaarnaajan elämästä.

Kitinojalle Hirvilammin asuntoalueelle muuttaneet Eeva ja Osmo Kurunsaari.

Kitinojan Hirvilammin asuntoalueelle muuttaneista asukkaista Annukka Rauniosta ja Jukka Rajamäestä.

Ylistarolaisen kunnallisen vaikuttajan ja eteläpohjalaisen nuorisoseuraliikkeen johtohahmon elämäntyötä valottava artikkeli.

Kärmes-Hermanni eli Hermanni Kantola (1901-1986) asui Hirvijärvellä. Hän oli tunnettu siitä, että söi eläviä käärmeitä, joita kyläläisetkin hänelle toisinaan toivat. Tekstissä on myös Paavo Rajalan ottama kuva Kärmes-Hermannista.

Tekstissä mukana ote Lapuan rippikirjasta 1870-88. Kuvateksti: Lapuan rippikirjassa 1879-88 Melttoo-Jussi (II rivi ylhäältä) lukeutuu maakauppias Johan Gustaf Lagerstedtin palkollisiin (s. 38).

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan Isojoen Kortteenkylässä

Vuonna 2011 löynyt jatkosodassa kaatunut Akseli William Vaarainkorpi siunattiin Isojoen sankarihautaan 11.2.2012