Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 43)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Sukuhistoria"

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Asiasanat: talot, Seinäjoki, suvut, historia

Artikkelissa kirjoittaja kertoo DNA-tutkimuksen merkityksestä omassa sukututkimuksessaan. Artikkelissa ei ole kirjoittajan nimeä. Artikkelissa on myös kartta Pähkinäsaaren rauhan rajasta, jonka molemmin puolin on merkitty kirjoittajan…

Asiasanat: sukututkimus, DNA-testit

Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.

Edward A. Koski tyttärineen vieraili Nurmon museolla Alpo Jyläskosken kanssa museon ollessa remontissa. He löysivät mielenkiintoisen sineen, vuodelta 1767 olevan harpin Ala-Kortesniemen puumerkillä (lahj. Matias Luukko). Tekstissä on selvitetty…

Lyhyessä kirjoituksessa kirjoittaja kertoo suvustaan ja siitä, miten hän on nyt sukunsa vanhin. Valokuvassa hän on tyttärentyttärenpoikansa kanssa.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Kirjoittaja kertoo isänsä suvusta ja pohtii mahdollista sukulaisuutta Vesa-Matti Loirin kanssa.

Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…

Rannanjärvi oli häjy kylä. "Varsinaisen" eli Antti Tuomaanpoika Rannanjärven lisäksi kylässä kasvoi kolme sukupolvellista ylpiää elämää viettäviä poikia.

Artikkeli kertoo Pöyhösen talon historiasta 1

Josefiina (1891-1986) ja Artturi (1886-1947) Riihimäen jälkeläiset kokoontuivat Jurvassa. Artikkeli sisältää kaksi kuvaa

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken varhaisesta asutushistoriasta. Tarkastelussa on kylän toisen pysyvän tilan, Kankaanpään talon, historia. Sen perusti Jacob Pehrinpoika (Petruksenpoika) vuonna 1756

Artikkeli kertoo Ähtärin Hankaniemien tilasta ja sen historiasta

Asiasanat: Ähtäri, historia, pappilat

Artikkeli kertoo Huikurin talon asutuksesta 1500-1600-luvulla Ähtärissä

Artikkeli kertoo seitsemäntoista isojokisen matkaa Australiaan tapaamaan kaukaisia sukulaisiaan.

Nurmolaisen asutuksen tulosuuntia selvittävä projekti sai alkunsa keväällä 2011. 11 nurmolaiselta mieshenkilöltä otettiin DNA-näyte, jonka avulla tutkittiin heidän sukujaan.

Kirjoituksessa kartoitetaan Nurmon Työväentalon paikalla asuneen Koffin perheen sukua ja sukutauluja.

Artikkelissa kerrotaan Liisa ja Juho Aution lastenlasten serkkutapaamisesta Nurmossa elokuussa 2004. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa: serkut puolisoineen tapaamisessa sekä isovanhemmat lapsineen vanhassa kuvassa.

Kirjoittaja on osallistunut Suomen Sukututkimusseuran järjestämälle kahden viikon matkalle USA:n suomalaisseuduille. Siellä hän tapasi nurmolaissyntyisiä henkilöitä, joiden yhteystiedot hän talletti mahdollisten sukulaisten yhteydenottoja…

Sointula kertoo haastattelussa sukututkimuksesta yleensä ja omasta suvustaan. Artikkelissa on myös valokuva Sointulasta.

Kirjoituksessa selvitetään Kuro(i)sen ja muiden nurmolaisten kantatalojen nimien kulkua Karjalasta aina Pohjanlahden kautta Nurmoon.

Kirjoittaja pohtii sukunimensä historiaa.

Asiasanat: Latikka, suvut, sukunimet, Nurmo

Artikkeli kertoo Collin-suvun alkuvaiheista Ähtärissä

Artikkeli kertoo Kaappo Hietamäen elämästä.

Sivustosta löytyy tietoa mm. Könnin suvun historiasta, kellojen valmistuksesta ja Könnin tilan vaiheista. Sivuston kautta voi käydä rekisteröitymässä suvun jäseneksi. Könnin suvun viralliselta kotisivulta löytyy myös Oltermannitoimikunnan…

http://81.209.83.96/repository/94/Bjorklundien_kauppahuone.pdf
Artikkeli kertoo 1800-luvun lopulta 1950-luvulle ulottuvista Björklundien suvun liikemiesten kauppaliikkeistä sivuten myös suvun historiaa.

http://81.209.83.96/repository/89/Friis-Pohjanpalot.pdf
Artikkeli kertoo Friisin suvun vaiheista aina Kalajoelta Kokkolaan saakka. Myöhemmin suku muutti nimensä Pohjanpaloksi.

http://81.209.83.96/repository/873/jarvinen_125_vuotta_kurikkalaista.pdf
Artikkeli kertoo Juho Järvisen tiestä huonekalupuusepäksi ja puuteollisuudesta Kurikassa 1900-luvulla.

http://81.209.83.96/repository/84/Nivalan_Hohenthalit_aktivisteina.pdf
Artikkeli kertoo Nivalan Hohenthalin suvusta ja Lennart-pojasta, joka aikuistuttuaan oli mukana ryhmässä joka suunnitteli Suomen kuvernööri Bobrikovin murhaa.

http://81.209.83.96/repository/79/osterin_suku_koolla.pdf
Artikkeli kertoo Österin suvun historiasta ja suvun Seinäjoella järjestämistä sukukokouksista.

http://81.209.83.96/repository/756/tarinoita_asiakirjoja.pdf
Artikkelissa kerrotaan Isonkyrön Braskelan ja Vöyrin Mäkipään Gammalsin asukkaita. Artikkelissa sivutaan Håkon Holmbergin tutkimuksia aiheesta.