Selaa aineistoja (yhteensä 105)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Tekniikka ja teollisuus"

Tekstiä ja useita valokuvia sisältävä kuvaus tuulivoimalan rakentumisesta Lapualle v. 2014-2016.

Raportti Lapuan Kivimäkeen pystytetystä tuulivoimalasta. Tekstissä teknistä tietoa ja useita valokuvia pystyttämisen eri vaiheista.

Lyhyt esittely korukivien osaajasta Matti Hannilasta.

Artikkelissa esitellään Isojoella vuoden 2013 tienoilla Isojoen kunnan rakennuttamia kohteita.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle v. 2014 valmistuneesta vanhusten vuokratalosa.

Artikkeli kertoo Isojoen lämpö Oy:n historiasta

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Yrittäjät Ry:n yrittäjäpalkinnon saaneesta Möykkyläisestä metsäkoneyrittäjästä Arto Peltomaasta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen vuoden yrittäjäpalkinnon 2011 saaneesta Kodesjärveläisestä Puu-Profile Oy:stä.Yrityksen päätuotteita ovat rakennuslistat.

Pellonpajan perustaminen. Yrityksen nimi on muuttunut Pellon Group Oy:ksi ja se on uudistunut ja laajentunut. Yritys aloitti tekemällä sikalakalusteita. Pian tuotanto laajeni automaattisiin lannanpoistolaitteisiin ja täysautomaattisiin sikaloihin.…

http://81.209.83.96/repository/268/peraseinajoen_kirkonkylan_meijeritoiminta.pdf
Artikkelissa kerrotaan Peräseinäjoen kirkonkylän meijeritoiminnan historiasta: Viitalankylän meijeri, Peräseinäjoen Meijeriyhtiö, Peräseinäjoen kirkonkylän Osake-Meijeri ja Peräseinäjoen Osuusmeijeri.

http://81.209.83.96/repository/4560/hieta_bergan_lasiruukki.pdf
Raimo Hieta kirjoittaa artikkelissaan Bergan lasitehtaasta, jonka Olof Sjöberg perusti Maalahden pitäjään 1797.

http://81.209.83.96/repository/4562/hieta_gronvikin_lasitehdas.pdf
Raimo Hieta kirjoittaa artikkelissa Grönvikin lasitehtaasta, jonka Johan Grönerg perusti Mustasaareen 1813 ja joka toimi lähes sadan vuoden ajan.

http://81.209.83.96/repository/560/ruutimakasiini_rosenkampff.pdf
Artikkeli kertoo Carl Rosenkampffista, joka suunnitteli Östermyran ruutimakasiinin 1800-luvulla. Artikkelissa kerrotaan myös ruutimakasiin rakentamisesta.

Jutussa kerrotaan lännenlokareiden eli kaivoksissa, metsissä ja tehtaissa työtä tehneiden kertomuksia. Kuvassa nurmolaiset Kanadan Superissa Iska Mäntysaari, Unto Hautanen ja Ossi Hautanen.

http://81.209.83.96/repository/3124/jarvinen_sahkomoottori.pdf
Artikkeli kertoo Kurikan ensimmäisestä sähkömoottorista, joka hankittiin 1910-luvun lopulla Kurikan Puunjalostustehdas ja Ruumisarkkuliike -nimiselle yhtiölle.

http://81.209.83.96/repository/3892/jarvinen_paulig.pdf
Artikkeli kertoo suunnitelmista siirtää Paulig Oy:n kahvinjalostamo Helsingistä Kurikkaan talvisotaa pakoon ja myös kahvin merkityksestä rintamajoukoille.

http://81.209.83.96/repository/5518/jarvinen_eras_kohtaaminen_koulukadulla.pdf
Into Järvinen kirjoittaa artikkelissaan pikaisesta kohtaamisesta Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinosen kanssa sekä Ilkan ja Etelä-Pohjanmaan Puhelimen välisistä toimista 1950- ja 1960-luvuilla.

http://81.209.83.96/repository/5526/jarvinen_kurikkalainen_keksija.pdf
Artikkeli kertoo kurikkalaisesta keksijästä, Sameli Hallaperästä, jonka ideoimat uudistukset miesten paidan kaulukseen johtivat paitatehtaiden perustamiseen. Myöhemmin yritystoiminta laajeni mm. armeijan lumipukujen valmistamiseen.

http://81.209.83.96/repository/5529/jarvinen_EP_puhelinyhtion_alkuajoista.pdf
Into Järvinen kirjoittaa artikkelissaan Etelä-Pohjanmaan puhelinyhtiön alkuajoista 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun puoliväliin.

http://81.209.83.96/repository/873/jarvinen_125_vuotta_kurikkalaista.pdf
Artikkeli kertoo Juho Järvisen tiestä huonekalupuusepäksi ja puuteollisuudesta Kurikassa 1900-luvulla.

http://81.209.83.96/repository/982/kurikkalaiset_karryt_jarvinen_into.pdf
Artikkelissa kerrotaan leikkikärryjen valmistuksesta Kurikan leikkikalutehtaassa 1900-luvun alkupuolella.

Lakeuden Seppä, Risto Saalastin veistämä pienoispatsas on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Tekstissä kerrotaan Lappaveden omistajista, joista yksi on Nurmon kunta sekä hinnasta ja siitä, että se on voittoa tavoittelematon yhtiö.

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Kuorma-autoilu on liiketoimintaa jossa muutokset ovat olleet valtavat

Artikkelissa kerrotaan Nurmon Veneskoskella toimineesta myllystä ja sahalaitoksesta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Artikkelissa on neljä valokuvaa Veneskosken tehtaista ja muista rakennuksista.

Artikkelissa kerrataan kouralaisen ESLAn eli E.S.Lahtinen Oy:n historiaa. Kirjoittaja on yrityksen perustajan tytär. Mukana valokuvia: Lahtisen pajan väkeä 1960-luvun alussa, todistus pätevyydestä koneenkäyttäjätoimen harjoittamiseen (1918),…

Reikälevy täytti helmikuussa 40 vuotta. 40-vuotisjuhlissa keskuskauppakamarin edustajat luovuttivat, pitkään yritystä palvelleille, työntekijöille ansiomerkit.

http://81.209.83.96/repository/4545/maki_aki_ylioppilaslakki_oli_hullunkurinen_paahine_jolle_naurettiin.pdf
Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa ylioppilaslakin historiasta ja sen suunnittelijasta, neiti Maria Grapesta.

Tekstissä on kaksi valokuvaa ohikulkutien rakennusvaiheesta. Artikkelin jälkeen on vielä kaksi Juhani Mäki-Tepon valokuvaa Seinäjoki - Parkano -rautatien siltatyömaalta otsikolla "Ohikulkutie valmistuu - tietöitä Rahkolan maastossa".

Artikkelissa kerrotaan Matti Jaskarin perustamasta traktorimuseosta, joka sijaitsee Keski-Nurmossa. Jaskari kertoo traktoriharrastuksestaan ja siitä, miten tuli perustaneeksi traktorimuseon. Artikkelissa on kolme valokuvaa.

Suupohjan Sanomissa alunperin 4.7.2003 ilmestynyt artikkeli yhteiskoulun teknisentyönluokan remontista.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Lakeuden Seppä-patsas jaetaan vuosittain ansioituneelle yrittäjälle

Artikkeli käsittelee Arktos Group Ltd Oy:n pienelementtitehtaan toimintaa Isojoella.

Artikkeli koostuu sillan rakennuksesta vastanneen Anselmi Kittilän muisteluista. Silta sijaitsee Isojoella ja kulkee Sarviluoman ylitse. Silta rakennettiin 1974.

Artikkelissa Atria Suomi Oy:n johtaja kertoo Atrian Nurmon tuotantokeskuksen aurinkosähköpuistosta ja sianlihan alkavasta viennistä Kiinaan. Artikkelin yhteydessä on kolme historiallista kuvaa Atriaan liittyen.

Artikkelissa kerrotaan Alpo Peuralahden matkasta Vaasaan halkokuormaa viemään. Matkalla kuorma-auton rengas räjähti ja toinen rengas tyhjeni.

Murteella kerrottu tarina siitä, miten Peuralahden perheeseen saatiin sähkö ja haettiin generaattori.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2