Selaa aineistoja (yhteensä 78)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "esineet, rakennukset, tekstiilit ja elinkeinot"

Artikkelissa kerrotaan Alaviitalan käräjätalon kunnostuksen tavoitteista ja ratkaisuista.

Lyhyt artikkeli Alahärmän kunnostetun käräjätalon avoimien ovien päivästä.

http://81.209.83.96/repository/717/KP_06011973.pdf
Artikkeli kertoo, kuinka 1970-luvun saneerausintoa vastaan on Pohjoismaissa kuin myös Kokkolassa ryhdytty säilyttämään ja peruskorjaamaan vanhoja puutaloja. Vanhaa kunnioittaneesta peruskorjauksesta kerrotaan kokkolalaisperheiden esimerkein.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/725/KP_16091973.pdf
Artikkeli pohtii, olisiko museo osoitus savenvalajien perinteisen työn arvostuksesta.

Avainsanat: ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/729/KP_07091974.pdf
Artikkeli kertoo lyhyesti Kokkolan vanhimpiin taloihin kuuluvan Lassanderin talon entisöinnistä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/742/Kokkola_20051976.pdf
Artikkeli kertoo kaupunginpalvelijan eli vahtimestarin työpäivän sisällöistä.

Avainsanat: ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/749/KP_24121976.pdf
Artikkeli kertoo piirilääkäri Bergin talon peruskorjauksesta, jossa on pyritty säilyttämään vanhat rakenteet ja talon toimivuus.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/750/Keskisuomalainen_26021977.pdf
Artikkeli kertoo kokkolalaisten asenteiden muutoksesta vanhaa rakennuskulttuuria peruskorjaavaan suuntaan vanhankaupungin taloista annetuin esimerkein.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/768/Kokkola_22021978.pdf
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/781/KP_07091983.pdf
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/783/KP_24121980.pdf
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/806/KP_28021981.pdf
Artikkeli kertoo Kokkolassa sijaitsevasta suojellusta huvilaperinteen edustajasta, Villa Palmasta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/812/KP_30081981.pdf
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/816/KP_07031982.pdf
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/818/Kokkola_22121982.pdf
Artikkeli kertoo lyhyesti Villa Palmasta, rakennussuojelulailla suojellusta huvilasta Kokkolassa.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/823/KP_07081982.pdf
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/825/KP_08081982.pdf
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/832/Kokkola_11101984.pdf
Artikkeli kertoo huonoon kuntoon joutuneen Elementarskolan eli Ruotsinkielisen lyseon vaiheista Isollakadulla Kokkolassa.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/833/Kokkola_15111984.pdf
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/834/KP_23111984.pdf
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.

Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

Valokuvia vaatteista eri vuosikymmeniltä.

Nurmon korun mallina oli rengas, joka löytyi Yli-Kalistajan perunapellosta. Sen käyttötarkoitusta on yritetty selvittää. Se sopisi vyöllisten kannattajaksi. Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina. Vyöllispyörän rei'istä riippui vaskirenkaita…

Tekstissä kaksi kuvaa solmioneulasta ja neulan mallina olleesta viikinkiaikaisen soljen neulasta.

Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…

Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2