Seinäjoen rakennuskulttuuria - johdanto

Johdanto

Seinäjoen rakennuskulttuuria -julkaisu kertoo Seinäjoen asutushistoriasta, kulttuurimaiseman kehityksestä ja alueen vanhasta rakennuskannasta. Julkaisussa käsitellään nykyisen Seinäjoen aluetta. Seinäjoen kylään kuuluivat maakirjojen mukaan 1600-luvulla myös joen yläjuoksulle perustetut Kihniän, Kurjen ja Leppäsen talot. Koska Kihniä sijaitsi nykyisen Peräseinäjoen alueella sekä Kurki ja Leppänen nykyisessä Virtain Kurjenkylässä, ne on jätetty tässä julkaisussa vain maininnalle. Seinäjoen kaavoitushistorian pääkohdat ja eräät ajankohtaiset kaavalliset kysymykset antavat kuvaa Seinäjoen rakentumisen ohjailusta ja ajankohtaisesta suojelukeskustelusta.

Rakennusperinneselvitys kattaa pääosan inventoiduista kohteista. Pihapiirejä ja yksittäisiä yksityisiä ja julkisia rakennuksia on inventoitu yhteensä 130. Erillisiä rakennuksia niistä kertyy kaikkiaan n. 250.


Rakennusinventointi Seinäjoella

Seinäjoen kaupungin toimesta on tehty rakennusinventointia vuodesta 1994 alkaen. Inventoinnin kohteiksi on ensi vaiheessa otettu 1930-luvulta ja sitä varhaisemmalta ajalta peräisin olevat rakennukset ja rakennusryhmät. Työ on painottunut eri puolilla Seinäjokea sijaitseviin maalaistaloihin. Tässä vaiheessa mukaan on otettu pihapiirit, joissa myös päärakennus on vanha. Mukana on jonkin verran myös pientiloja, joiden pääasiallinen elanto on saatu maataloustyön ulkopuolelta. Julkisia ikäkriteerit täyttäviä rakennuksia on mukana huomattava määrä. Rakennusinventointia on tehty muun työn ohessa parina kesäkuukautena vuosittain. Työn pohjana on käytetty museoviraston inventointikaavaketta, jonka lisäksi rakennuksista on laadittu tarkat piirustukset. Tekniikkakeskuksen tilapalveluiden piirtäjä Tapani Kataja ja museoamanuenssi Tellervo Lahti ovat tehneet työn kesäapulaisineen. Vuonna 1998 julkisten rakennusten inventointia oli tekemässä myös rakennuskonservointiopiskelija Susanna Santavuori. Kahtena viime kesänä inventoinnin kohde on ollut ns. vanha Kapernaumi, jossa työtä jatketaan tänä vuonna. Kapernaumin rakennuskanta on siten jätetty pois tästä yhteenvedosta.

Rakennukset on esitelty julkaisussa alueittain jakamalla kaupunki vakiintuneiden kutsumanimien mukaisiin osa-alueisiin. Rautatieläisyys ja kansanopetus ovat Seinäjoen historian kannalta merkittäviä asioita. Rautatie- ja koulurakennukset on siksi esitelty omina ryhminään osa-alueitten sisällä. Kaupunkikuvan kannalta merkittäviä ovat myös arkkitehti Matti Visannin (vuoteen 1936 saakka Björklund) suunnittelemat rakennukset, joiden esittelyt löytyvät keskusta-alueelta ja Upasta sekä keskusta-alueen koulurakennusten yhteydestä.

Tilojen rekisterinimi on mainittu, jos se on eri kuin tilan yleisesti tunnettu nimi. Rakennuksista on pyritty esittämään tärkeimmät rakenteelliset ja historialliset seikat. Joitakin yksityiskohtia on tekstiä tiivistettäessä jouduttu jättämään pois. Esim. rakennusten kattomuotoa ei yleensä ole mainittu, jos se on harja- eli satulakatto. Myöskään rakennuksen mahdollista tyhjillään oloa ei ole kerrottu. Rakennusten nykyiset omistajat on yleensä jätetty mainitsematta.

Kaikki inventoidut rakennukset ovat merkittäviä muistoja Seinäjoen rakennushistoriasta. Joistakin paikkakunnan historian kannalta merkittävimmistä kohteista tekstiä on muita enemmän. Tekstin määrään on vaikuttanut myös käytettävissä olleen suullisen ja arkistoidun tiedon laajuus. Kirjan lopussa on luettelo inventoiduista, myös myöhemmin puretuista, rakennuskohteista. Siihen on merkitty rekisteritiedon ja osoitteen lisäksi päärakennuksen rakentamisaika, uudistamisaika tai nykyiselle paikalle siirtämisvuosi, kaavallinen tilanne sekä kohteen rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen merkittävyys, joka on samalla inventointiperuste. Kirjan rakennusesittelyiden yhteydessä on valokuva kohteesta, yleensä päärakennuksesta. Kuvat on otettu inventoinnin yhteydessä. Jokaisesta rakennuksesta on otettu useita valokuvia, joita säilytetään tilapalveluiden ja museon arkistossa. Joistakin taloista on julkaisussa myös vanha, yleensä omistajan albumista tai arkistosta peräisin oleva kuva. Rakennuspiirustuksia säilytetään tilapalveluiden arkistossa. Niistä on kirjassa muutama esimerkki.

Rakennusperinneselvitys ei ole suojeluluettelo, vaan tarkoitus on esitellä Seinäjoen vanhaa rakennustapaa ja tuoda esiin rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. Selvityksen tarkoitus on palvella kaupunkisuunnittelua, kaupungin kaavoitustyötä ja olla samalla jokaisen perinteestä ja historiasta kiinnostuneen seinäjokelaisen lukemistoa.

Seinäjoen Historiallinen Yhdistys ry on täydentänyt joidenkin rakennusten historiatietoja ja ottanut julkaisun kustannettavakseen. Yhdistys kiittää Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseota ja Tekniikkakeskuksen tilapalveluita rakennusinventoinnin tekemisestä. Kiitokset myös maankäytön mittauspalveluiden henkilökunnalle. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet suureksi avuksi julkaisun toteuttamisessa, kiitos heille kaikille. Erityiset kiitokset annamme rakennusten omistajille ja asukkaille, jotka ovat mahdollistaneet rakennusinventoinnin, antaneet tietoja rakennuksista ja suvuistaan sekä tarkistaneet ja hyväksyneet ajan tasalle saatetut rakennustekstit viime kevään aikana.

Kiitämme saamastamme tuesta Alfred Kordelinin Säätiön Seinäjoen kaupunkirahastoa, Akavan Erityisalojen Keskusliittoa ja Seinäjoen kaupunkia.

Julkaisutoimikunta