Kyttääjämummo - Joonas Ojala

Tavat tarinoiksi - Tarinat tavaksi

Pimeäperän kerrostalojen asukkaista suurin osa on töissä, mutta ainakin yksi vaimo on kotona odottamassa miestänsä. Ylimmän kerroksen ikkunasta hän katsoo kiikareilla, mitä pihalla tapahtuu. Hänen nimensä on Juulia Jantunen. Yrjö Jantunen on talonmies ja Österin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Juulia katsoo ikkunasta, kun muut tulevat töistä. Hän näkee, kun joku varastaa auton. Hän soittaa poliisille ja kuulee pian paikallisradiosta, että varas on jäänyt kiinni. Juulia huomaa, että hänestä on hyötyä, kun hän kurkkii ikkunasta.
Juulia katsoo ikkunasta melkein joka päivä, kun hänen miehensä ei ole kotona. Hän kertoo parhaalle ystävälleen Tainalle:
-Minä pysäytin roiston, joka varasti auton. Juulia ylpeilee.
He keksivät, että perustavat kerhon, jossa kerrotaan juoruja ja juttuja. Kokoukseen tulee paljon vanhaa väkeä ja kaikki ovat tämän kerrostalon naisasukaita.
Juulia menee nukkumaan ja odottaa Yrjön paluuta kotiin hallituksen kokouksesta. Mutta hän nukahtaa ennen sitä. Joku tulee asuntoon. Juulia kuulee ääntä ja ajattelee, että talossa on murtovaras. Hän kerää kaiken rohkeutensa ja panee tuulennopeasti valot ja sieppaa paistinpannun. Hän ei ehdi hipaistakaan tulijaa, koska hän huomaa kissamaisilla silmillään, että se onkin Yrjö sadetakissaan.
-Miksi sinä tulet näin myöhään? kysyy Juulia ankaralla äänellä.
-No sen takia, kun minä kuuntelin kavereitten ehdotuksia kaupungin uudesta kaatopaikasta. Se vanha on vähän huonossa kunnossa ja sopimattomassa paikassa. Aikansa Juulia ja Yrjö riitelevät, mutta kuten yleensä he saavat sovittua riitansa. - Olinpa tyhmä. Mutta huomenna meidän pitää pestä lattiat ja rappuset, Juulia sanoo.
-Mutta kulta.Meidän on huomenna tehtävä päätös siitä, mihin pannaan uusi kaatopaikka. Siinä menee tosi myöhään, Yrjö lausahtaa.
Aamulla Juulia herää myöhään. Yrjö on jo lähtenyt töihin, mutta Juuliaa se ei haittaa, sillä hän aikoo pitää toisen kerran Juttukerhon. Heti aamiaisen jälkeen hän levittää sanomaa: Kerho on tänään aamupäivällä kellarissa. Tulkaa mukaan, jos ehditte. Melua on paljon. Juulialle tulee työlääksi saada heidät hiljaiseksi ja Hilda Koskinen alkaa puhua siitä, että nykyajan nuoriso käyttäytyy kummallisesti. Juulia ei usko, koska hänen veljensä tyttö on niin kiltti ja hyvätapainen.
-Eipäs ole. Kyllä minä tiedän, Juulia huutaa.
-Sehän nähdään. Lyödään vetoa siitä, että sinä et kestä, jos nuoria tulee rappusille, Hilda uhmaa.
-Lyödään vaan ja minähän en suutu, Juulia vastaa. Juliaa alkoi kaduttaa, kun hän puhui tuollaisia. Yöllä nukkuessaan Juulia näkee painajaista siitä, mitä kerhossa sattui.
Seuraava aamu Jantusten perheessä alkaa kahvilla, leivällä ja Valion jogurtilla. Päivällä Juulia ei ehtinyt pitämään Juttukerhoa, sillä hänen pitää siivota kerrostalon portaikko, koska siellä oleilleet koululaiset ovat roskanneet kaikki rappuset. He ovat tiputtaneet sipsejä ja kaataneet limonadia rappusille. Kaikkein pahinta on se, että he pudottivat rappusille suklaata ja se on sulanut. Juulia inhoaa suklaata, koska viime kesänä hän söi Mars-patukan, jossa oli kärpänen.
Juulia sai siivottua. Mutta nyt tulee lisää nuorisoa. Juulia alkaa itkeä, sillä hän ei jaksa enää siivota toisten sotkuja.

Hän laittaa seinälle lapun, jossa lukee, että roskaaminen on täällä ankarasti kielletty.
Juulia katsoo ikkunasta kiikareilla ja näkee, että ketään ei ole pihalla. Hän ajattelee, että vihdoinkin hän on voittanut kaikki sotkut ja muut roskat. Hän kurkkaa ikkunasta uudestaan. Juulia näkee pienen pojan ja menee huutamaan hänelle:
-Et tule sotkemaan rappusia.
Lapsi onkin tämän talon asukas ja juoksee itkien pois. Nyt Juulia tuntee itsensä ilkeäksi tädiksi. Lapsi tulee takaisin ja kysyy niiskuttaen:
-Mikti täti huuti mulle? Mitä pahaa minä oon tehny?
Juulia pyytää anteeksi ja lupaa itsekseen, että hän ei enää kurki ikkunoista, juorua tai huuda toisille. Hän lopettaa Juttukerhon, koska siitä tuli joillekin paha mieli ja hänelle olisi voinut tulla vaikeuksia muiden kanssa. Nuoriso lopettaa roskaamisen, sillä he näkivät, kun Juulia itki. Se muutti heidän ajatuksiaan. Nykyisin he ovat talonmiesten apureita. Juulia on tosi onnellinen ja elää rauhallisia eläkepäiviä.

Joonas Ojala