Selaa aineistoja (yhteensä 161)

  • Julkaisija on tarkasti "Seinäjoki-seura"

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Kirjoituksessa kuvataan vaiheita, joiden jälkeen lääninsairaala siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle vuonna 1931. Kuvissa Seinäjoen lääninsairaala ja ylilääkärin talo, nykyinen Kivirikon talo.

Vaasa-lehden päätoimittajan Ilmari Laukkosen ja Ilkka-lehden päätoimittajan Veikko Pirilän suhteita peilataan Laukkosen Reino Ala-Kuljulle vuonna 1961 lähettämän kirjeen kautta.

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Jutussa kuvaillaan arkkitehti Alvar Aallon lempiruokia. Kuvituksena on Aallon toimistossa työskennelleen arkkitehti Matti Itkosen karikatyyri Alvar Aallosta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Jutussa pohditaan, mikä olisi paras nimi Seinäjoen uudelle torille.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Ajatuksia kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta

Tekstissä kerrotaan Alvar Aallon suunnitelmasta ruotsalaisen Avestan kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskukseksi, joka jäi toteutumatta. Kuvissa luonnoksia Avestan rakennuksiksi sekä valokuva Avestassa olevasta Aallon suunnittelemasta asuintalosta.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.

Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…

Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.

Kirjoittaja kertoo Moralesin sopeutumisesta Seinäjoelle ja hänen musiikkielämänsä vaiheista.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Jutussa kerrotaan tangomarkkinoiden historiasta ja taustoista sekä pohditaan niiden tulevaisuutta.

Artikkeli kertoo arrastajavoimin valmistuneen paikallishistoriasta kertovan näytelmän valmistumisesta ja esityksistä.

Atso Almila muistelee tutustumistaan ja yhteisiä hetkiä Lasse Lintalan kanssa.

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Jutussa kerrotaan Aleksei Apostolista, joka tuli Turkin sodan kaartilaisten mukana Suomeen ja josta tuli ammattimuusikko ja Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Tekstissä kerrotaan teatterin taloudesta huolehtineen toimitusjohtajan Anja Koskelan työurasta ja siitä, miksi hän sittemmin erosi työstään niin yllättäen. Kuvissa ovat Aspects of Love ja Rocky Horror Show-musikaalit sekä teatterin entinen…

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.

Kirjoittaja on löytänyt Esko Kaarakan vapaamuotoisia runoja ja ajatelmia.

Kirjoittaja muistelee Moralesin osuutta oman elämänuransa valintaan.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2