Selaa aineistoja (yhteensä 143)

Muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä Kapeikosta

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja pohtii kauneutta arkkitehtuurissa, josta hän on myös kirjoittanut kirjan vuonna 2021.

Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Erkki Koivisto muistelee tanssikieltojen aikaa, jolloin koulussa järjestettiin kavereiden kanssa salaa omia tansseja.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

Kirjoittajan muistoja opettajista Seinäjoen lyseosta 1960-luvulta.

Juttu kertoo Seinäjoen kesäsiirtolan Kessulan vaiheista ja toiminnasta.

Artikkeli kertoo Suomen sisällissodan tapahtumista Seinäjoella. Kuvissa Kari Kaarlon hahmotelma punaisten teloituksesta 1918 vuodelta sekä Seinäjoella teloitettuja miehiä nimeltään Kalle Rautiainen, Vihtori Viitasalo, Antti Virta, Herman Salmela,…

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Artikkelissa pohditaan kuntaliitosten vaikutusta kotiseutuhengen vaalimiseen ja kaupunkikuvan säilyttämiseen.

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Artikkeli jatkosodan syntymisestä ja vuoden 1944 torjuntavoitosta.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Antti Tuurin mietteitä Seinäjoen kasvusta ja arkkitehtuurista aina 1950-luvulta 2000-luvulle

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Kirjoittaja kertoo Maakuntatalon historiasta sen erilaisine tiloineen omien muistojensa kautta kuin myös pohtii sen tulevaa kohtaloa. Kuvissa Keskuspuisto, maakunnan ensimmäinen uimahalli, Arvid Bromsin seinämaalaus rakennuksen yläaulan seinässä,…

Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Nykyään Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksena toimivan Kalevan Navetan historiasta kerrotaan lyhyesti. Kuvassa Kalevan navetta pihapiireineen.

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.