Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…
Samuli Paulaharjun viimeinen teos Rintakyliä ja larvamaita (1943) alkaa vanhan vaeltajan kotiinpaluun kuvauksella. Matkalla maisema puhuttelee kotiinpalaajaa. Samat maisemat uudelleenkuvattuina.
Kuvaus koulumatkoista Töysän kirkonkylällä 1905-vuoden molemmin puolin, mm. mukana olleet oppilaat nimeltä ja mistä talosta he tulivat sekä eri reitit. Mukana myös kappale liittyen ruokatuntien eväisiin ja muihin järjestelyihin. Lopuksi kuvaus…
Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.
Kirjoittaja muistelee kouluaikojaan 1940-luvulla, koulun keittäjää Sohvi Kekkosta ja tämän perhettä sekä sen ajan kouluruokailua. Muista oppilaista mainitaan Pentti Alanko, josta myöhemmin tuli Helsingin yo:n kasvitieteellisen puutarhan…
Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.
Paavo Ojalan pojan kirjoittama muistokirjoitus, Töysässä syntyneen Ojalan elämänvaiheista, pääpaino lapsuusvuosissa.. Paavo Ojala toimi mm. Peräseinäjoen kunnansihteerinä, Teiskon ja Ylistaron kunnanjohtajana. Kuvitus 7 valokuvaa
Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.
Kirjoittaja muistelee, miten hänen ollessaan lapsi 1940-luvulla Valpon miehet pysäyttivät hänet ja kyselivät suojeluskuntalipuista, jotka oli ollut määrä tuoda kirkon sakaristoon säilytykseen. Artikkelissa on kuva Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan…
Talvinen kuva Kauppakadun alkupäästä 1940-luvulta. Kadulla kävelee paljon ihmisiä. Rakennukset kuvan vasemmassa reunassa: Rautatieläisten kauppa, ELPIn baari, Keturin talo ja Leino-Korpikosken liike. Mustavalkoinen.
Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa jatkosodan aikana toimineesta vapaaehtoistyötä järjestäneestä Suomen Nuorison Iskujoukoista, joiden mukana seinäjokelaisiakian nuoria lähti Karjalan kannakselle perunannostoon.
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan Seinäjoen teatterin alkuvaiheista, sen perustamisesta Saarisen autokorjaamon tiloihin ja kaikenlaisista ongelmista.
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan kokemuksistaan venäläisten sotavankien kanssa, ollessaan koulupoikana kesätöissä uittohommissa Kemin Pajusaaressa 1943.