Selaa aineistoja (yhteensä 469)

  • Aihe on tarkasti "Isojoki"

Artikkeli kertoo Pettukylän suoralla pidetystä liikenneonnettomuusharjoituksesta.

Artikkelissa kerrotaan juhlasta, jossa oli musiikkia, kisailua ja puheita.

Artikkelissa muistellaan sota-ajan jälkeisiä vuosia Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Lauhanvuoren kupeeseen, Lauhansarven luontomatkailukeskuksen alueelle rakennetusta Lauhan Tahti -areenasta.

Artikkelissa kerrotaan Kankaanpään (Huhta-ahon) Yrjöstä, joka asui Isojoella ja kuoli joulukuussa 2000. Yrjö toimi pelimannina.

Marian luontoateriat aloitti toimintansa Isojoella 27.5.1993. Artikkeli kertoo yrityksen historiasta.

Artikkeli kertoo isojokisesta Marian Luontoateria ravintolasta, joka on mukana Gastro Botnia hankkeessa. Hankkeen tavoite on edistää Merenkurkun alueen perinteistä ruokakulttuuria.

Artikkelissa kerrotaan sodan jälkeisistä sukulaisilta tulleista Amerikan paketeista.

Lyhyessä artikkelissa on kolme kuvaa Isojoelta ja kertomus jokeen pudonneesta traktorista

Artikkeli kertoo Isojoen Suojoen seudun kuläyhdistys ry:n uimarannan rakentamisesta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Peuralankylän myllystä.

Suupohjan Sanomissa 27.6.2003 ilmestynyt artikkeli kertoi Isojoen uudesta kunnansihteeristä

Suupohjan Sanomissa 4.7.2003 ilmestynyt artikkeli Kangasjärvijuoksusta ja Isojoen markkoinoista

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Peltomaalle.

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Peltomaalle (1950-2013).

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Marjamäelle (1927-2013)

Isojokisten serkusten elämänhistoriaa.

Museoviraston erikoisasiantuntija Tuula Heikkurinen-Montell kävi Isojoen Peuralankylässä tarkistamassa kiviröykkiöitä. Kiviröykkiöt olivat pronssikaudelta ja osa kohteista löytyy Museoviraton muinaismuistoluettelosta.

Artikkeli koostuu sillan rakennuksesta vastanneen Anselmi Kittilän muisteluista. Silta sijaitsee Isojoella ja kulkee Sarviluoman ylitse. Silta rakennettiin 1974.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Isojokiset Raino Harju, Rauno Peltomaa ja Juhani Peurala tekivät moporetken kesällä 1964.

Kirjoittaja muistelee lapsuudestaan, kun moottorisaha tuli kylään.

Luke ja Esa Ronlund vierailivat viikon ajan esivanhempiensa kotiseudulla Isojoella. He ovat Maria Mathilda ja Akseli Pihlajaviidan jälkipolvea.

Adressia kerättiin Veäjän keisarin 1899 antaman manifestin vastustamiseksi. Listassa on Isojoen seudun asukkaiden nimiä.

Kertomus Isojokisen Antti Peuralan ensimmäisestä autosta

Väinö Peuralahden kertomus entisajan linnunpyynnistä

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Peuralankylän miesten matkasta sammuttamaan Kodesjärven metsäpaloa 19.7.1969

Isojoen Peuralanjoen perkaus tehtiin vuosina 1971-1973

Artikkeli on kuvakopio Kapsäkki lehdestä

Peltomaiden lapsenlapset tapasivat elokuussa Karjaalla.

Isojoen Peuralankyläläiset matkakuvia Australiasta huhtikuussa 2014.

Australialainen Linda Sivyer vieraili Isojoella neljättä kertaa. sukutapaamisessa oli 32 sukulaista.

Peuralan sillan juhlakahvit juotiin Isojoella Peuralan pihassa.

Artikkeli kertoo Isojoen Laksolammin historiaa. Ennen letolla oli seitsemän latoa, joihin niitettiin järviheinää.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen Peuralankylän pienviljelijäyhdityksen kesäretkestä Turkuun, jonne lähdettiin 19.8.1957. Matkakohteina oli mm. Kultaranta.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Eino Harjusta, joka oli ryhmänjohtajana molemmissa sodissa ja kaatui 25.6.1944

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan esi-isistä.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.

Artikkeli kertoo Isojoen lämpö Oy:n historiasta

Artikkeli käsittelee meritaimenkantaa, joka Isojoella on yksi harvoista jäljellä olevista kannoista Suomessa.

Kuvakooste Isojoen kouluista. Osa kuvatuista kouluista on lakkautettuja, osa tuolloin lakkautettavia kouluja.

Artikkeli kertoo Isojoen Möykyn kylän seurantalosta ja sen remontista.

Isojokisen koululaisen (Heikkilän koulu) kirjoittama joulutarina

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Pitkässä artikkelissa kirjoittaja kertoo Isojoella tapahtuneista tapahtumista ennen Kyllikki Saaren murhaa 17.5.1953, mustapartaisesta miehestä, Kyllikin etsinnöistä ja murhan tutkimuksista.

Artikkelissa kerrotaan Antti ja Ulla Harjunmaasta, jotka olivat neljä vuotta lähetteinä Nepalissa.

Artikkeli koostuu Isojoen "urheilijain" huvitoimikunnan pöytäkirjasta 5.11.1947, jossa suunniteltiin puurojuhlaa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen seurakunnan kinkereistä 10.3.2004
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2