Selaa aineistoja (yhteensä 10012)

  • Aihe on tarkasti "Seinäjoki"

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä Kapeikosta

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Jutussa pohditaan, mikä olisi paras nimi Seinäjoen uudelle torille.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Seinäjoen keskusurheilukentän kenttäennätyksiä verrataan vuoden 2017 Kalevan kisojen oletettavaan tulostasoon

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Kuvaus Ilkan ja Vaasan välillä käydystä "lehtisodasta". Kuvassa Vaasan talo Seinäjoella.

Avainsanat:

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Antti Tuurin mietteitä Seinäjoen kasvusta ja arkkitehtuurista aina 1950-luvulta 2000-luvulle

Miten Seinäjokea kuvataan Antti Tuurin romaaneissa. Kuvassa Puskantie.

Kirjoituksessa kuvataan vaiheita, joiden jälkeen lääninsairaala siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle vuonna 1931. Kuvissa Seinäjoen lääninsairaala ja ylilääkärin talo, nykyinen Kivirikon talo.

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Seinäjoen kaupunginjohtajan tervehdys Nurmon joululehdessä

Valokuva ja lyhyt teksti. Nurmon ja Seinäjoen rajapyykki sijaitsee Nurmon Rajalassa. Rajapyykin asettaminen liittyi Niemistönmaan riidanalaisiin tervametsiin.

Artikkelissa ennakoidaan jo vuonna 2013 Seinäjoella järjestettäviä Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan tervehdys.

Lakeuden Elämysliikunta ry toteuttaa, suunnittelee ja toimeenpanee elämysliikuntatapahtumia. Toimintaidea on syntynyt monien elämysliikuntahankkeiden kautta. Yhdistyksen toiminta-alueena on Seinäjoen seutu, Nurmo, Ylistaro ja Ilmajoki.

Seinäjoen kulttuuritoimi järjesti 8.-9.8.2009 kulttuurimatkan Pohjois-Karjalaan. Matkakohteena oli mm. ohjaaja Markku Pölösen SF-Filmikylä Kontiolahdella. Matkakertomuksen lisäksi artikkelissa on yhteiskuva matkalaisista Markku Pölösen kanssa.

Aukeamalla on lyhyt juttu kansalaisopiston "Kevyesti keittiössä" -kurssista valokuvineen sekä seitsemän ruokaohjetta.

Kunnanjohtajan tervehdys joululehdessä

Lehden kansikuvan maalauksessa on kuvattu nurmolaisten ja seinäjokisten yhteinen, vuonna 1779 valmistunut kirkko ja sinne hevoskyydillä matkaavat vanhemmat kastettavan lapsensa kanssa. Artikkelissa kerrotaan maalauksen taustasta, että tuohon aikaan…

Seinäjoki-seuran toiminnan kuvausta.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Avainsanat:

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2