Selaa aineistoja (yhteensä 555)

  • Aihe on tarkasti "kylät"

Jutussa kerrotaan tanssipaikka Wisahovin rakentamisesta ja tansseissa käynneistä siellä. Varsinaisesti jutun kohteena on eräs Raija niminen nuori nainen, jonka tanssimatkaa jutussa
kuvataan.

Isosompin kylän suuri tulipalo 24.4.1914, jolloin paloi 18 rakennusta, jättäen 30 ihmistä ruuatta ja vaatteitta.

Kirjoittaja muistelee Nurmon Soininkylässä vuonna 1939 tapahtunutta tulipaloa.

Äiti ja lapset hakevat lehmän Alahärmästä Kauhavan Pölkynkylään sota-aikana.

Eteläpohjalaiset kylät ry valitsee Vuoden Etelä-Pohjalaisen kylän joka vuosi.
Tänä vuonna se on Kankaan kylä Ylihärmästä.











Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Artikkelissa kerrotaan Lauhanmaan kyläseuran järjestämästä toisesta Anssin syyssoitto -musiikkitapahtumasta. Tapahtuma on nimetty Anssi Peltomaan mukaan.

Artikkeli kertoo Isojoen Kärjenkosken kylän perinnön järjestelmällisestä kokoamisesta digitaalimuotoon.

Veneskoski-Viitala seuran [sic] perustava kokous pidettiin 21.4.1988.

Runomuotoon murteella kirjoitettuja kuulumisia. Alkusanat: Kyllä täällä eletään nyt muutoksen kourissa, kun tua tiäkin meinataan oikaasta.

Artikkelissa valokuva kyltistä, jossa lukee Ylijoki 5. Kuvateksti: "Suoran" toiminnan tuotetta. Kyllä nyt Ylijoellekin osataan, kun on viitat.

Artikkelissa valokuva: Soutukilpailut Nurmonjoella kuuluvat perinteisinä seuran tapahtumiin.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken kyläyhteisön toiminnasta.

Kirjoitus julkaistu osiossa Nuorten kynästä (teemana ympäristövuosi 1980)

Kirjoitus julkaistu osiossa Nuorten kynästä (teemana ympäristövuosi 1980).

Ylijoen koulun 2. luokan oppilaiden kirjoituksia Ylijoesta

Kärmes-Hermanni eli Hermanni Kantola (1901-1986) asui Hirvijärvellä. Hän oli tunnettu siitä, että söi eläviä käärmeitä, joita kyläläisetkin hänelle toisinaan toivat. Tekstissä on myös Paavo Rajalan ottama kuva Kärmes-Hermannista.

Tekstissä on neljä valokuvaa kirjasta Orrenmaa, Anssi: Hirvijärven hukutettu kylä (2014). Kuva 1: Vanhan Hirvijärven erämaista rauhaa. Paavo Rajala kuvasi Äijöönsaaren keväällä 1957. Kuva Paavo Rajala. Kuva 2: Aaro Miilumäki palasi keväällä 2014…

Runo Isojoen Kodesjärven Toukolan kylätalon vaiheista

Koura Seuran valokuvahankkeessa digitoitiin lähes 3000 lasinegatiivia. Negatiivit olivat Jaakko Eino Mäen (1904-1941) ottamia valokuvia Sydänmaan, Ylijoen, Kouran, Veneskosken ja Nurmon alueella 1930- ja 1940-luvuilla. Mukana on myös Arvi…

Otteita Risto Pylkkösen (1911-2004) kirjoittamista muistelmista. Pylkkönen syntyi Helsingissä, mutta muutti isänsä kuoleman jälkeen lapsena kasvatiksi Nurmon Ylijoelle Jaakko ja Liisa Koiviston luo.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Nurmon muinaishistoriasta, kirjoittajan isoisästä ja Nurmon nykyisistä kylistä. Tekstin lisäksi on valokuva sotilasasuisesta miehestä (mahdollisesti kirjoittaja itse).

Heikki Mansikkamäki 1891-1960.

Kirjoittaja muistelee lapsuutensa Ylijokea.

Nurmon Kouran kylästä kertova humoristinen kirjoitus, jossa jokainen sana alkaa k-kirjaimella.

Artikkelissa valokuvia: Nurmon Osuuskaupan Kouran myymälä 1920-luvun asussaan, Kouran kauppaliikkeen ensimmäinen perustaja Tuomas Laurila, Reinilän kaupan tiskiltä, kauppias Samuli Hautala tiskin takana arviolta 50- tai 60-luvulla.

Kirjoituksessa käsitellään nurmolaisia sukuja ja paikannimiä. Artikkelissa on myös kaksi valokuvaa: Isokosken (Isoveneskosken) taloryhmä 1930-luvulta ja toisessa kuvassa tarkemmin luttirakennus.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2