Kirjoittaja on Kalle Hakkolan (Hinkaloisten sekä Kallenkosken sahan ja kartanon omistajan) veljenpoika. Muistelee kesää 1958, kesätöitä oli sekä Rengon Hinkaloisten sahalla että Töysän Kallenkosken sahalla.
Jutussa kerrotaan Hytyn myllystä ja sahasta sekä pärekaton tekemisestä. Kuvissa Hytyn mylly vuonna 1979 sekä veljekset Arto ja Keijo tekemässä pärekattoa kesällä 1958 Ylistarossa.
Allasjärven mylly- ja sahaosuuskunta perustettu 1927, Iso-Allasjärven eli Taipaleenjärven pohjoispäähän. Osuuskuntaan kuului 27 maanviljelijää. Haastateltu Eino Kaukolaa, joka oli aluksi asettaja ja myöhemmin työnjohtaja, tuurasi myös mylläriä.…
Artikkelissa kerrotaan Nurmon Veneskoskella toimineesta myllystä ja sahalaitoksesta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Artikkelissa on neljä valokuvaa Veneskosken tehtaista ja muista rakennuksista.
Seinäjoen Sahanlammen uimarannalla on paljon ihmisiä uimassa ja ottamassa aurinkoa Vapaudentien ja Kivistöntien risteysalueella. Oikeassa reunassa näkyy sahalaitoksen rakennuksia ja auringonottajien autoja. Mustavalkoinen.
Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…
Sekä Elo Valden että hänen isänsä työskentelivät Kouran sahalla Nurmossa.1920-40-luvuilla. Valdenin muisteluita on nauhalta kirjoittanut Eero Lepänhaara. Artikkelissa on kaksi valokuvaa: Lautatavaran lastaus käynnissä Kouran sahalla ja 1. tuuri…
Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.
Paljon ihmisiä joukkokuvassa. Östermyra Bruk'n sahan työntekijöitä perheineen. Saha sijaitsi Sahalankadun päässä. Se sahasi vuosien 1900-1903 välillä ruukin metsiä sileäksi yötä päivää. Mustavalkoinen.