Selaa aineistoja (yhteensä 672)

  • YKL on tarkasti "92.884"

Artikkeli kertoo vesivoiman historiasta Ähtärissä

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

Tekstissä kuvataan lyhyesti Nurmon Haalia sekä nurmolaisten painia. Kuvassa painijoita 1920-luvulta.

Kirjoittaja kertoo merkittävimmistä tapahtumista Nurmon painin historiassa. Tekstissä on mainittu lukuisia eri henkilöitä. Kuvissa esimerkiksi Nurmon painijoita ja Nurmon painimestaruuskilpailun ilmoitus.

Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…

Kirjoittaja muistelee isänsä yrittäjyyttä, etenkin musiikkiliikkeen aikaa. Kuvissa useampi mustavalkoinen kuva Wiklan musiikkiliikkeen vaiheista sekä artikkeli myymälän avajaisista.

Artikkelissa kerrotaan puukkojunkkareiden aikakaudesta Etelä-Pohjanmaalla ja sen vaikutuksesta nykyaikaan.

Tekstissä lainataan Klemetin vuonna 1938 Etelä-Pohjanmaahan kirjoittamaa artikkelia. Kuvassa professori Heikki Klemetti vuonna 1930. Hämäläinen on kirjoittanut tekstin loppuun täydentävän lisäyksen.

Olga Haapala kertoo lapsuudenmuistojaan syntymäkodistaan Ruokoselta

Avainsanat: ;

Artikkeli kerttoo Ähtärin unohdetuista paikannimistä

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo Inhan Taimen perustamisesta ja historiasta

Avainsanat: ;

Muistikuvia nuorten maatalouskerhotoiminnasta Ähtärissä

Avainsanat:

Artikkeli kertoo 4H-yhdistyksen perustamisesta Ähtäriin

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Peränteen sonniyhdistyksen perustamisesta

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo Peränteen maa-ja kotitalounaisista

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisen Peränteen kyläseuran toiminnasta

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä uudisraivaajasta

Artikkeli kertoo ähtäriläisen Kantoniementilan kehityshistorian

Avainsanat:

Kirjoittaja kertoo suojeluskuntatoiminnan historiasta Nurmossa ja siihen eri aikoina vaikuttaneista tapahtumista ja aatteista.

Kurikan Tuiskulan kylän keskellä on pieni, kyläläisten käytössä oleva vanha rakennus jolla on vaiherikas historia. Talo on toiminut historiansa aikana kiertokouluna, alakouluna, asuntona, puhelinkeskuksena ja kylän kokoontumispaikkana.

Samuli Paulaharjun viimeinen teos Rintakyliä ja larvamaita (1943) alkaa vanhan vaeltajan kotiinpaluun kuvauksella. Matkalla maisema puhuttelee kotiinpalaajaa. Samat maisemat uudelleenkuvattuina.

Kusikiven ystävien tapaaminen Kurikassa 2019. Viisi vuotta sitten syntyi ajatus entisten, nykyisten ja tulevien kusikiveläisten kokoontumisista muistelemaan ja juttelemaan.

Lyhyt artikkeli Alahärmän kunnostetun käräjätalon avoimien ovien päivästä.

Tekstissä kerrotaan lyhyesti Nurmon kunnallishallinnon historiasta. Kuvissa kunnan puheenjohtajia, joista osa on ollut esimerkiksi maanviljelijöitä ja kansanedustajia. Heidän kaikkien nimet on myös kerrottu listassa kunnanvaltuuston ja –hallituksen…

Artikkelissa kerrotaan nuorisoseuraliikkeen nurmolaissyntyisistä vaikuttajista. Kuvassa Euroopan turvakokous vuodelta 1975, jonka on valokuvannut Atte Matilainen.

Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.

Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.

Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…

Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla. Jutussa kerrotaan myös kuvin ja sanoin Nurmossa järjestetyistä tapahtumista. Nämä tapahtumat olivat 24.6.2021 juhannuksen aatonaaton seurat, 1.8.2021 vietetty…

Jutussa kerrotaan Hyllykallio-seuran uudistumisesta ja kesällä 2021 järjestetyistä tapahtumista. Toinen näistä on nimeltään Elokarnevaalit, joka on Eloiltamien perinnettä jatkanut perhetapahtuma. Kuvissa Hyllykallio-seuran hallitus: Anssi Orrenmaa,…

Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…

Kirjoittaja kertoo Nurmon Viitalankylän historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta ja Veneskoski-Viitala-seuran järjestämästä toiminnasta. Kuvissa kylätalo nimeltään Venestalo, alueen läpi virtaava Nurmonjoki sekä Veneskosken uimaranta.

Artikkeli kertoo SS-joukkoihin värväytyneestä juutalaistaustaisesta Toivo Vaaramosta ja Seinäjoen yhteislyseolaisten Karjala-seurasta.

kansanperinteen nauhoituksia Peraseinajoelta.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 2.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 1.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Artikkelissa kerrotaan kortesjärveläisen kesätapahtuman kolmikymmenvuotisesta historiasta.

Uusin muinais-dna-tutkimus osoittaa, että nurmolaisilla naisilla on samelaista perimää ja dna-sukulaisia Leväluhdassa.

Jutussa kerrotaan Hytyn myllystä ja sahasta sekä pärekaton tekemisestä. Kuvissa Hytyn mylly vuonna 1979 sekä veljekset Arto ja Keijo tekemässä pärekattoa kesällä 1958 Ylistarossa.

Jutussa kerrotaan enolaisista evakoista, jotka sijoitettiin talvisodan aikaan Nurmoon.

Artikkeli kertoo käytetyistä iskulauseista Ähtärin matkailualueen mainossassa

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Ähtärin maatilamatkailun alkutaipaleesta.

Avainsanat: ; ; ;

Artikkeli kertoo kesätyöläisten ajatuksista Ähtärin matkailualueella

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo Mini-Suomen perustamisvaiheesta

Avainsanat: ; ; ; ;

Artikkeli kertoo Ähtärin matkailualueella toimineesta kapearaideradasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Moksun tilasta, jonne perustettiin Ähtärin kotieläinpuisto

Avainsanat: ;

Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2