Selaa aineistoja (yhteensä 389)

  • Lehden nimi on tarkasti "Isojoen joulu"

Artikkeli kertoo Isojoen Sarvikylässä sijaitsevasta Tapio Alatalon vanhasta kotitilasta, johon on kerätty runsaasti vanhoja maatalouskoneita ja työvälineitä.

Artikkeli kertoo Pettukylän suoralla pidetystä liikenneonnettomuusharjoituksesta.

Artikkelissa kerrotaan juhlasta, jossa oli musiikkia, kisailua ja puheita.

Artikkelissa muistellaan sota-ajan jälkeisiä vuosia Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan sota-ajasta Karjalan Hiitolan Kilpolassa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Lauhanvuoren kupeeseen, Lauhansarven luontomatkailukeskuksen alueelle rakennetusta Lauhan Tahti -areenasta.

Artikkelissa kerrotaan Kankaanpään (Huhta-ahon) Yrjöstä, joka asui Isojoella ja kuoli joulukuussa 2000. Yrjö toimi pelimannina.

Marian luontoateriat aloitti toimintansa Isojoella 27.5.1993. Artikkeli kertoo yrityksen historiasta.

Artikkeli kertoo isojokisesta Marian Luontoateria ravintolasta, joka on mukana Gastro Botnia hankkeessa. Hankkeen tavoite on edistää Merenkurkun alueen perinteistä ruokakulttuuria.

Artikkelissa kerrotaan sodan jälkeisistä sukulaisilta tulleista Amerikan paketeista.

Lyhyessä artikkelissa on kolme kuvaa Isojoelta ja kertomus jokeen pudonneesta traktorista

Artikkeli kertoo Isojoen Suojoen seudun kuläyhdistys ry:n uimarannan rakentamisesta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Peuralankylän myllystä.

Suupohjan Sanomissa 27.6.2003 ilmestynyt artikkeli kertoi Isojoen uudesta kunnansihteeristä

Suupohjan Sanomissa 4.7.2003 ilmestynyt artikkeli Kangasjärvijuoksusta ja Isojoen markkoinoista

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Eino Harjusta, joka oli ryhmänjohtajana molemmissa sodissa ja kaatui 25.6.1944

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan esi-isistä.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.

Artikkeli kertoo Isojoen lämpö Oy:n historiasta

Artikkeli käsittelee meritaimenkantaa, joka Isojoella on yksi harvoista jäljellä olevista kannoista Suomessa.

Kuvakooste Isojoen kouluista. Osa kuvatuista kouluista on lakkautettuja, osa tuolloin lakkautettavia kouluja.

Artikkeli kertoo Isojoen Möykyn kylän seurantalosta ja sen remontista.

Isojokisen koululaisen (Heikkilän koulu) kirjoittama joulutarina

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Pitkässä artikkelissa kirjoittaja kertoo Isojoella tapahtuneista tapahtumista ennen Kyllikki Saaren murhaa 17.5.1953, mustapartaisesta miehestä, Kyllikin etsinnöistä ja murhan tutkimuksista.

Artikkelissa kerrotaan Antti ja Ulla Harjunmaasta, jotka olivat neljä vuotta lähetteinä Nepalissa.

Artikkeli koostuu Isojoen "urheilijain" huvitoimikunnan pöytäkirjasta 5.11.1947, jossa suunniteltiin puurojuhlaa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen seurakunnan kinkereistä 10.3.2004

Artikkeli kertoo perunankuorimisennätyksestä, joka tehtiin Isojoella kesällä 1984. Perunoita kuorittiin yhtäjaksoisesti 1218 tuntia ja kuorittuja perunoita tuli yli 10 000kg.

Alpo Westerbackan juhlapuhe Isojoen äitienpäiväjuhlassa 9.5.2004

Artikkelissa on kopio Frans Honkaniemen (myöh. Uusitalo) muistikirjasta vuodelta 1894. Kirjoitus käsittelee Hänen majesteettinsa Kerisari Alekstanteri III Aleksandrovitsohin kuolemaa 1.11. ?

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskelta kotoisin olevan Kari Koivusen keksimästä Kariko-raivurista. Raivuri soveltuu mm. pientareiden raivaukseen.

Artikkelissa kerrotaan Isojoella toimivan Kuurnan historiasta. Yhdistys perustettiin 14.4.1997. Yhdistys omistaa Sahtiopiston ja artikkelissa on lista niistä Sahti SM kisoista, joihin yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet.

Isojoen Kodesjärven koululle kirjoitettu runo. Kirjoitettu koulun 90-vuotisjuhlaan vuonna 1981

Artikkelissa kerrotaan Isojoki-seuran järjestämästä rukiinleikkuukilpailusta Heikkilänjoella 6.9.2015 Jarmo Forsbyn pellolla.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkelissa kerrotaan juhlapäivästä 18.7.2004. Juhlapuhujana oli Susanna Haapoja.

Artikkeli on muistokirjoitus Ainolle [Salopihlaja]. Aino oli kultaiseniän kerhon aktiiveja Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan Vuoden yrittäjäksi 2004 valitusta Anne Akselista. Akseli kuitenkin menehtyi ennen palkinnon vastaanottamista ja artikkeli on muistokirjoitus.

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Vanhankylän kalanviljelylaitoksen uudesta karanateenialtaasta

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Isojoen yrittäjät valitsi Vuoden yrittäjän 24. kerran.

Artikkelissa on kuusi marjareseptiä

Kirjoittaja kertoo kyläilystään pienenä poikana sukulaisissa Lapualla, jossa kuuli Selmi-sedän laulavan jännää laulua, jossa laulu vaihtui koko ajan. Artikkelissa on laulun sanat.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Viitälähteen pelimannisuvusta ja siitä, kuinka Jaakko Viitalähde (os. Ojaluoma) ja tämän lapset oppivat pienenä soittamaan.

Artikkelissa kerrotaan Isojen Vesijärven kyläseuran kylätalon kunnostamisesta

Artikkeli kertoo Isojokiviikkojen ohjelmistoon kuuluneesta juhlasta. Toinen valtionvarainministeri Ulla-Maj Wideroos oli juhlapuhujana
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2