Selaa aineistoja (yhteensä 123)

  • Lehden nimi on tarkasti "Risteysasema"

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Artikkeli kertoo kouluruokailun historiasta nykypäivään. Kouluruoalta onkin opittu vaatimaan enemmän esimerkiksi erityisruokavalioiden kohdalla. Kuvassa Viipurin kansakoulun koulukeittola.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Aiemmin Seinäjoen Joulu-lehdessä julkaistu nimien suomentamista Seinäjoella vuonna 1935.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Erkki Koivisto muistelee tanssikieltojen aikaa, jolloin koulussa järjestettiin kavereiden kanssa salaa omia tansseja.

Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.

Jutussa kerrotaan tangomarkkinoiden historiasta ja taustoista sekä pohditaan niiden tulevaisuutta.

Kirjoittaja pohtii Seinäjoen tangomarkkinoiden uudistumiskykyä ja tapahtuman menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Kuninkaalliset kimpassa tv-ohjelman artisteja vuodelta 2020.

Tekstissä kerrotaan teatterin taloudesta huolehtineen toimitusjohtajan Anja Koskelan työurasta ja siitä, miksi hän sittemmin erosi työstään niin yllättäen. Kuvissa ovat Aspects of Love ja Rocky Horror Show-musikaalit sekä teatterin entinen…

Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Kirjoittaja pohtii kahden kirjastorakennuksen, Aallon ja Apilan, vuoropuhelua sekä modernin arkkitehtuurin merkitystä.

Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.

Artikkeli jatkosodan syntymisestä ja vuoden 1944 torjuntavoitosta.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Artikkeli kertoo SS-joukkoihin värväytyneestä juutalaistaustaisesta Toivo Vaaramosta ja Seinäjoen yhteislyseolaisten Karjala-seurasta.

Artikkelissa kuvataan Suomen poliittista tilannetta 1920-1930-luvuilla, äärioikeiston nousua ja ilmapiirin kirisitymistä.

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Jutussa kerrotaan elämästä ja raittiuslautakunnan työstä Seinäjoella kieltolain aikaan 1919-1932.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta 1950-luvulta.

1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.

Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin maalaamasta Seinäjoen Maakuntatalon seinämaalauksesta Lakeuden kansan vaellus.

Tekstissä kerrotaan Alvar Aallon suunnitelmasta ruotsalaisen Avestan kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskukseksi, joka jäi toteutumatta. Kuvissa luonnoksia Avestan rakennuksiksi sekä valokuva Avestassa olevasta Aallon suunnittelemasta asuintalosta.

Seinäjoella toimineista sotasairaaloista

Seinäjoen Kaanaan kentän eli Niemistön kentän perustamista ja vaiheita kuvaava juttu.

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Juttu kertoo Seinäjoen kesäsiirtolan Kessulan vaiheista ja toiminnasta.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2