Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneesta åkerblomilaisesta lahkoliikkeestä oikeudenkäyntiselostusten ja haastattelujen pohjalta. Åkerblomin johtama liike alkoi uskonnon merkeissä, mutta pian ystävien piiri oli valmis…
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneesta åkerblomilaisesta lahkoliikkeestä: erään kasvattilapsen kokemuksista Marian palatsissa, liikkeen hajoamisesta Kokkolan seudulla oikeudenkäyntien myötä sekä Maria Åkerblomin Helsingin…
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen johtajien tuomioista Kokkolassa ja Maria Åkerblomin karkumatkoista. Eräs åkerblomilainen todistaja kertoo, miten Maria Åkerblomin auktoriteetti ja raamatuntulkinta vaikuttivat hänen omaan ajatteluunsa ja…
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista haastattelujen pohjalta: silminnäkijät tarkentavat Wiirilinnan aiemmissa artikkeleissa kerrottuja pahoinpitely- ja karkumatkatapauksia, ja mukana ollut kertoo vaiheistaan Rengossa.
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista haastattelujen pohjalta: silminnäkijät tarkentavat Wiirilinnan aiemmissa artikkeleissa kerrottuja karkumatkatapauksia ja kertovat Maria Åkerblomin persoonan vaikutuksesta liikkeessä mukana…
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen johtajien tutkintovankeudesta Vaasassa pakoyrityksen suunnitteluineen sekä silminnäkijän kertomuksen Hämeenlinnan karkumatkan epäonnistumisesta. Asianajaja arvioi Maria Åkerblomin persoonaa.
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen kuolemasta v. 1933. Lisäksi Erik Fordell kertoo vaimonsa myötä syntyneistä kontakteista Maria Åkerblomiin. Åkerblomin persoonaa valottaa lisäksi kaksi kennelmaailmassa toiminutta. Lopuksi kerrotaan…
Juttu alkaa kertomuksella, kun Alahärmässä on kaksi Viitalaa, Alaviitala eli Viitala ja Lapuanjokea ylöspäin 10 km sijaitsevasta Viitalasta eli Yliviitalasta. Alaviitalan pihassa oli kaksi rakennusta, toinen käräjätalo ja toinen keskikievari. Jutussa…
Kirjoituksessa kerrotaan kuinka kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Alaviitalan käräjätalon remontti oli alkanut ja edennyt, sen jälkeen kun Kotiseutuyhdistys Härmä-Seuralle oli käräjätaloa tarjottu ja he olivat tarjouksen hyväksyneet..
Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Eläkeliiton Nurmon yhdistyksen puheenjohtajan kirjoitus tapahtumasta, joka järjestettiin Matti ja Aira Keski-Luoman tilalla toukokuussa 2023 Nurmon kappeliseurakunnan kanssa.
Artikkeli aloittaa sarjan kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Ensimmäisessä osassa on Erikssonin sisarusten elämänvaiheita ja uskonelämää aina vuoden 1725 piispantarkastukseen saakka.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Toinen osa kertoo Erikssonin sisarusten kirkkokurin kohteeksi joutumisesta sekä liikkeen kannattajajoukoista.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Kolmannessa osassa yritetään syntyneestä uskonasioiden näkemyserosta keskustella, mutta päädytään lapsen pakkokasteen myötä Kokkolan käräjille ja maanpakotuomioon.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Neljännessä osassa Erikssonien maastakarkotusmatka Kälviältä Tukholmaan alkaa, Tukholmassa kannattajien joukko kasvaa ja liikkeen edustajat rantautuvat Kööpenhaminaan. Ruotsi-Suomen…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista Tanskassa: uskonkäsitysten eroista tanskalaisten kanssa, saadusta ystäväpiiristä ja kannattajiksi liittyvistä, mutta myös nuivasta suhtautumisesta, minkä vuoksi seurue matkaa laivalla…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…
Sivustossa esitellään eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivuilta löytyy yhteystiedot kansallispukujen myyjiin, valmistajiin, vuokraajiin ja muihin palveluntuottajiin.
Härmä-Seuran kotisivulta löytyy tietoa Alahärmän kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Sivulta löytyy Härmä-Seuran ja härmäläisten sukututkijoiden yhteystiedot. Sivulle on koottu paikallista murresanastoa.
"Härmän häistä" tuli koko Suomen tuntema käsite Anssin Jukan puukotettua Pikku-Lammin mikkelimaanantaina 1868. Häät olivat Juho Haukkalan ja Maria Orrenmaan. Tapahtumasta tehtiin laulu, jota tässä kommentoidaan ja kerrotaan tuon ajan tapoja ja…
Lähetystyön viriäminen Soinin Hautakylällä v. 1906. Artikkeliin liittyy kaksi valokuvaa. Ensimmäisessä "Osa Hautakylän lähetyspiiriläisiä Jousmäen talon pihassa". Kuva julkaistu myös Kotilähetys-lehdessä v. 1911. Toisessa valokuvassa "Ompeluseuran…
Artikkeli kertoo persoonallista uskonelämää korostaneen pietismin juurista Kalajokilaaksossa: Ylivieskan kappalaisen Jonas Laguksen vaiheista yhtenä Pohjanmaan herännäisyyden johtohahmona.
Eeva Hippulan v. 1971 tekemästä tutkielmasta "Nurmolaiset häät 1900-1920". Tekstissä kerrotaan hoijakkahäistä, joiksi Nurmossa on kutsuttu kruunuhäitä. Vielä vanhempaan aikaan puhuttiin hopiahäistä. Artikkelissa on Läntisen suvun omistama,…