Artikkelissa kerrotaan Annika Puro-Ahosta, nuoresta kauhavalaisesta yrittäjästä joka on kiinnostunut koruista ja niiden maahantuonnista. Annikalla on 2 yritystä, toinen Hopea-Puro Oy, tuo koruja euroopasta ja aasiasta sekä toinen yritys, Tehos Oy …
Juttu alkaa kertomuksella, kun Alahärmässä on kaksi Viitalaa, Alaviitala eli Viitala ja Lapuanjokea ylöspäin 10 km sijaitsevasta Viitalasta eli Yliviitalasta. Alaviitalan pihassa oli kaksi rakennusta, toinen käräjätalo ja toinen keskikievari. Jutussa…
Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…
Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…
Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…
Nurmon korun mallina oli rengas, joka löytyi Yli-Kalistajan perunapellosta. Sen käyttötarkoitusta on yritetty selvittää. Se sopisi vyöllisten kannattajaksi. Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina. Vyöllispyörän rei'istä riippui vaskirenkaita…
Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…
Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.
Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…
Sivustosta löytyy tietoa mm. Könnin suvun historiasta, kellojen valmistuksesta ja Könnin tilan vaiheista. Sivuston kautta voi käydä rekisteröitymässä suvun jäseneksi. Könnin suvun viralliselta kotisivulta löytyy myös Oltermannitoimikunnan…
Sivustossa esitellään eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivuilta löytyy yhteystiedot kansallispukujen myyjiin, valmistajiin, vuokraajiin ja muihin palveluntuottajiin.
Härmä-Seuran kotisivulta löytyy tietoa Alahärmän kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Sivulta löytyy Härmä-Seuran ja härmäläisten sukututkijoiden yhteystiedot. Sivulle on koottu paikallista murresanastoa.
Artikkeli kertoo Suomen Kansallismuseon kokoelmissa olevasta 7-viisarisesta kaappikellosta, nk. probeerikellosta, jonka Salomon Könni antoi häälahjaksi sisarelleen Sofia Jaakontytär Könnille (Katila).
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.