Selaa aineistoja (yhteensä 585)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Etelä-Pohjanmaa"

Teksti perustuu Piirin lapset kertovat-nimiseen kirjaan, joka on ilmestynyt vuonna 2015. Kuvissa ilmakuvat Piiriltä, sen kasvihuone, lääkärien asuntotalo, keittiörakennus ja potilaiden ja henkilökunnan virkistys- ja kokoontumispaikkana toiminut…

Nykyään Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksena toimivan Kalevan Navetan historiasta kerrotaan lyhyesti. Kuvassa Kalevan navetta pihapiireineen.

Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.

Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.

Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…

Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.

Kirjoittajan muistoja opettajista Seinäjoen lyseosta 1960-luvulta.

Katkelmia vuoden 1931 Kauhava-lehdestä.

Artikkelil kertoo lääninrovasti Theodor von Pfalerille luovutetusta ryijystä

Artikkeli kertoo 100-vuotta täyttäneestä Terttu Hietalasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta kirkkoherra Theodor von Pfalerista

Artikkeli kertoo museotoiminnan käynnistymisestä Ähtärissä

Artikkeli kertoo ähtärin hautausmaista ja niiden inventoinnista

Artikkeli kertoo ähtäriläisen Ananias Rintalan kuolemasta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä postinkantajasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta Uotilan talosta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä Carl Pellonpäästä

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisten Uotilan suvun miesten amerikanmatkoista

Artikkeli kertoo Ahokkaan perheen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtäriin muuttaneen siirtolaisen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtärin Karjalaiset ry:n perustamisesta

Alkusanat: Karjalaiset huastaa, niin jutut luistaa,
taitaa olla turha suistaa.

Artikkeli kertoo sodan jälkeen Ähtäriin sijoitetuista karjalaisista

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.

Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.

Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…

Artikkeli kertoo Nurmon pappilan vaiheista. Kirkkoherrat kuvineen kronologisessa järjestyksessä vuodesta 1893 vuoteen 1993 saakka, Södermanista Saloon. Kuvissa pohjapiirros vuodelta 1879 pappilan navetan suunnitelmista nimikoiduilla parsilla sekä…

Kirjoittaja kertoo Nurmon Viitalankylän historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta ja Veneskoski-Viitala-seuran järjestämästä toiminnasta. Kuvissa kylätalo nimeltään Venestalo, alueen läpi virtaava Nurmonjoki sekä Veneskosken uimaranta.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Artikkeli kertoo SS-joukkoihin värväytyneestä juutalaistaustaisesta Toivo Vaaramosta ja Seinäjoen yhteislyseolaisten Karjala-seurasta.

kansanperinteen nauhoituksia Peraseinajoelta.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 2.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 1.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Artikkelissa kerrotaan kortesjärveläisen kesätapahtuman kolmikymmenvuotisesta historiasta.

Artikkelissa kerrotaan armeijan ylipäällikön C.G.E. Mannerheimin virka-autona toimineen Chrysler C-24 Custom Imperial -merkkisen auton vaiheista.

Artikkelissa kerrotaan puukkojunkkareiden ajasta, silloin tehdyistä rikoksista ja niistä annetuista tuomioista.

Artikkelissa kerrotaan vanhoista tilavuus-, paino-, pituus- ja rahayksiköistä.

Artikkelissa kerrotaan Isak eli Iikka Tynin 1860-luvulla tapahtuneesta viinankeitosta ja sitä seuranneesta monen vuoden oikeusprosessista.

Artikkelissa kerrotaan kuinka Alahärmän Voltissa pidetyissä tanssi-iltamissa kierrettiin huviveroa tanssien välissä esitetyllä vaatimattomalla ohjelmalla.

Artikkeli kertoo Enon kunnasta joulukuussa 1939 lähteneistä ja Härmän seudulle päätyneistä evakoista .

Artikkeli kertoo Alahärmään vuonna 1926 perustetusta uudesta meijeristä. Siihen sisältyy myös kuvat Vaasa- ja Ilkka-lehdissä vuonna 1926 julkaistuista jutuista, jotka kertovat meijerin perustamisesta.

Uusin muinais-dna-tutkimus osoittaa, että nurmolaisilla naisilla on samelaista perimää ja dna-sukulaisia Leväluhdassa.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2