Selaa aineistoja (yhteensä 259)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Henkilöhistoria"

Kitinojalle Hirvilammin asuntoalueelle muuttaneet Eeva ja Osmo Kurunsaari.

Kitinojan Hirvilammin asuntoalueelle muuttaneista asukkaista Annukka Rauniosta ja Jukka Rajamäestä.

http://81.209.83.96/repository/691/KP_23081972.pdf
Artikkeli piirtää henkilökuvaa Ruotsi-Suomen ensimmäisestä ammattirunoilijasta Lasse Lucidorista 1600-luvulta.

http://81.209.83.96/repository/907/jarvinen_1950luvulla_muisteltuja.pdf
1950-luvulla tehtyyn Amalia Hautaniemen haastatteluun perustuva artikkeli, jossa käsitellään mm. katovuosia.

Kaksi kertomusta ulkomaanmatkoista pienen Aadan kannalta kerrottuna.

Artikkeli kertoo Honkajoella syntyneestä yrittäjäpariskunnasta, joka perusti vaatetusliikkeen Isojoelle sotien jälkeen.

Kirjoittaja muistelee vanhempiaan Siiri ja Tuomas Läntistä sekä vuonna 1954 aloittamaansa oppikoulua.

Ahti Mikael Luukko (1917-2009) oli nurmolainen maanviljelijä, palopäällikkö ja vesilaitoksen toimitusjohtaja. Hän oli mm. perustamassa Nurmon vapaapalokuntaa ja Nurmon Vesilaitosta. Hänellä oli monia luottamustehtäviä, mm. Vaasan läänin…

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Artikkeli lapualaisen Aino Vierulan matkasta Berliinin maatalousnäyttelyyn 1930-luvun (?) lopulla.

http://81.209.83.96/repository/190/perintohame.pdf
Artikkeli kertoo Albertiina Mäennenän elämästä ja antaa tietoa Peräseinäjoen kansallispuvusta.

http://81.209.83.96/repository/438/KP_no2571960.pdf
Artikkeli kertoo Anita Taylorin, o.s. Jakobssonin, peräänantamattomasta sitkeydestä hänen pitkällä koulutiellään Kokkolasta unelmien Amerikkaan.

http://81.209.83.96/repository/736/Kokkola_11031976.pdf
Artikkeli kuvaa arvostetun muotisuunnittelija Ann-Mari Witickin elämänmuutosta.

http://81.209.83.96/repository/256/lukkari_anshelm_makipeska.pdf
Artikkeli kertoo Anshelm Mäkipeskasta, joka oli Seinäjoen ensimmäinen lukkari-urkunisti. Anshelm Mäkipeska (myöhemmin Peska, Anshelm) toimi myös opettajana. Artikkelissa kerrotaan hänen vaimostaan, Maria Peskasta, joka toimi ensimmäisenä…

Antti Vainion työstä Seinäjoen musiikkielämässä.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

http://81.209.83.96/repository/743/KP_31071976.pdf
Artikkeli piirtää henkilökuvaa ruotsalaisesta kotia ja lapsia arvostaneesta taiteilijasta, Carl Larssonista.

Kirjoittaja muistelee Moralesin osuutta oman elämänuransa valintaan.

Artikkelissa kerrotaan Iisakki Herralan nuorimman lastenlapsen Eeva Syväojan elämästä.

Kirjoittajan muistelma hukkuneesta ystävästään.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskella asuneen Anna Gretha Michelintyttä Erholtin etsinnästä. Anna etsi sanomalehdessä miestään Henrik Erholtia, joka oli joutunut vankilaan.

http://81.209.83.96/repository/259/Eliina_lahtinen.pdf
Artikkelissa kerrotaan 1800-luvun loppupuolella eläneestä Eliina Lahtisesta, joka toimi Peräseinäjoen Kihniällä kiertokoulun opettajana ja kuinka hänestä tulee kunnan rokottaja. Artikkelissa on lyhyt henkilökuvaus Eliina Lahtisesta.

http://81.209.83.96/repository/535/kertomus_into_jarvinen_ellidaerling.pdf
Artikkelissa kerrotaan kurikkalaisesta kirjailijasta Ellida Erlingistä.

Henkilökuva Lapuan Osuuspankin Ruhan konttorin konttorinhoitajasta Elli Uitosta sekä tietoa pankkitoiminnasta Ruhassa. Myös valokuva 85-vuotiaasta Elli Uitosta.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja kertoo taustoistaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Jutussa Martti Rintala kertoo ensin äidistää ja isästään, jonka jälkeen hän esittelee Syynimaan kyläyhteisön talo talolta. Oman perheen esittelyn jälkeen hän kertoo sotaan joutuneesta isästään ja jatkosodasta, jossa hänen isänsä sitten joutui…

Muistelma evakkomatkasta v. 1939-1940, joka päättyi Lapualle.

http://81.209.83.96/repository/714/Kokkola_08091983.pdf
Artikkeli kertoo kälviäläislähtöisen Jaakko Erikssonin hautapaaden löytymisestä Hampurin Altonasta mennoniittain vanhalta hautausmaalta.

http://81.209.83.96/repository/684/KP_27031971.pdf
Artikkeli kertoo kokkolalaisesta, suomenruotsalaisesta kirjailijasta ja lääkäristä Ernst V. Knapesta (1873-1929).

Kirjoitus Lapualla 1500- ja 1600-luvuilla toimineista papeista, Kristoffer ja Gabriel Gronoviuksesta.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Elävän arkiston sivuilla Esko Nikkari ja Anneli Jäätteenmäki keskustelevat pohjalaisuudesta ja näyttelemisestä. Sivulla on myös tietoa Esko Nikkarista. Kolme videoleikettä: Helsinki vs. Pohjanmaa - Näytteleminen pohjalaisena - Nikkarin ja Anneli…

http://81.209.83.96/repository/74/sten_rosell.pdf
Artikkelissa kerrotaan ensin lyhyesti Suomen metsäinhoidon historiasta ja sitten esitellään Sten Rosell, joka toimi metsänhoitajana Jalasjärvellä 1800-luvulla.

http://81.209.83.96/repository/831/KP_27041984.pdf
Artikkeli esittelee taiteilija Erkki Tilviksen, joka on maalannut muotokuvia maamme johtohenkilöistä, mm. Kekkosesta, Rydistä ja Mannerheimista. Hänen sukujuurensa ovat Kalajoella.

Kertomus hellanmaalaisen amerikansiirtolaisen Hermanni Kankaanpään (myöh. Kangas) elämästä ja vastoinkäymisistä Yhdysvaltain Minnesotassa.

Elämäkerrallisessa artikkelissa on mukana kolme valokuvaa Pihlajamäestä työtovereineen ja Leiju-hevosineen 1930-luvulta.

Artikkeli Jalasjärvellä v. 1910 syntyneestä mutta avioliiton myötä lapualaistuneesta Hilma Nyrhilästä.

Väinö Kuoppala kävi jututtamassa Matti "Masa" Mäki-Reinikkaa, joka vaimonsa kanssa kuuluu Hyllykallion "alkuasukkaisiin". Mäki-Reinikka on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Hyllykalliosta ja toiminut Hyllykallio-seuran lisäksi muutenkin aktiivisesti…

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Muistelma lapsuudesta v. 1965, mm. joen ylityksestä heikkojen jäiden aikaan.

Artikkeli sukututkimuksesta sekä Suomen Sukututkimusseuran lapualaisesta puheenjohtajasta Teppo Ylitalosta.

Artikkeli vammaisesta lapsesta ja hänen perheestään. Myös perhekuva Aili ja Mikko Ikolan perheestä, jossa vammainen Maria-tytär.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2