Selaa aineistoja (yhteensä 128)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Matkailu, luonto ja ympäristö"

Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.

Tekstissä kuvataan kahden aidon järven, Kivijärven ja Martikkalanjärven, sekä kahden tekoaltaan, suojellun Varpulan ja kahden pitäjän Hirvijärven, ominaisuuksia ja virkistyskäyttöä. Jälkimmäiseen on istutettu kuhaa, joka on osoittautunut oikeaksi…

Artikkeli kertoo Ähtärin maatilamatkailun alkutaipaleesta.

Artikkeli kertoo Mini-Suomen perustamisvaiheesta

Artikkeli kertoo Ähtärin matkailualueella toimineesta kapearaideradasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Moksun tilasta, jonne perustettiin Ähtärin kotieläinpuisto

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo Hotelli Mesikämmenen suunnittelusta

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston suunnittelusta

Artikkeli kertoo Ähtärin kesäasukkaista 1800-luvun loppupuolella

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Ähtärin majoituksen historasta

Artikkeli kertoo Ähtärin kestikievareiden historiasta

Artikkeli kertoo matkakirjailija Ernst Lampenin matkasta Ähtärin Myllymäelle

Avainsanat: ;

Artikkeli vuodesta 1974 Lapualla toimineesta matkailukerhosta. Myös valokuva kerhon järjestämän opaskurssin osallistujista ja ohjaajista.

Kuvaus epäsuotuisten säiden vaikutuksesta maanviljelykseen kuluneena vuonna.

Artikkeli käsittelee hellanmaalaista Maijalan tilaa sekä maataloutta ja maaseutua Lapualla v. 1968.

Artikkeli Lapuan Simpsiön alueen käytöstä ja kehittämisestä.

Kuvausta maatalouden historiasta ja mainintoja Lapuasta.

Lapuan kaupungin puutarhurina toimineen kirjoittajan luettelo kaupungin puistoista v. 1978-2010 sekä nykyisen puutarhurin täydennys vuosilta 2011-2016. Myös valokuvat Alasaaren ja Laurilan puistoista.

Kirjoittajan muistelmia Lapualta ja Hantulan puutarhalta.

Artikkeli Kultasilmä-nimisestä "vuoresta". Valokuva Kultasilmää esitelleestä Matti Luomasta.

Kirjoittajan nuoruusmuisto kalastuksesta Kuortaneenjärvellä 1940-luvulla.

Lapuan kaupungilla puutarhurina toimineen kirjoittajan muistelma, jossa kaupungin puistojen ja istutusten historiaa.

Urho ja Jorma, kaksi vanhaa metsäjätkää muistelee 1954-1955 Kimo Brukin palstoilla metsurin hommia.

Artikkelissa kerrotaan kesäsestä automatkasta eurooppaan 1970-luvulla. Matka on kulkenut kommunistimaiden ja Saksan läpi Pariisiin ja sieltä takaisin Hollannin ja Belgian kautta. Muistoja on jäänyt mieleen monesta pysähdyspaikasta.

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Artikkeli kertoo matkailualueelle suunnitellusta metsämuseosta

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Kauhavan puukkufestivaalien 2017 Ruma vallesmannin kirjoitus.

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkelissa on piirretty kartta, johon on merkitty numeroin rakennukset ja muistomerkit. Kustakin on lyhyt luonnehdinta. Artikkelissa on myös valokuva Kustaa Pihlajamäen hautamuistomerkin paljastustilaisuudesta.

Joululehden ilmestymisen aikaan otettiin ohitustiestä käyttöön ensimmäinen 15 kilometrin pituinen osuus Rengonharjulta Kuortaneentielle. Artikkelissa on runsaasti kuvia jo valmiista osuudesta sekä rakenteilla olevasta.

Kolmella sivulla on valokuvia Tepontien alikulkutunnelista ja sen työmaasta, Nurmon VPK:sta, rautatietyömaalta ja Karhuvuoren asuntoalueelta.

Valokuva ja lyhyt teksti. Nurmon ja Seinäjoen rajapyykki sijaitsee Nurmon Rajalassa. Rajapyykin asettaminen liittyi Niemistönmaan riidanalaisiin tervametsiin.

Valokuva kuvateksteineen kiertoliittymästä.

Kirjoittaja muistelee Nurmonjoen koskia lapsuutensa ajalta.

Kirjoittaja pohtii mennyttä ja tulevaa säätä.

Kahdella aukeamalla neljä karttaa + lehden takakannen kartta kertovat omaa kieltään Nurmon rakentumisesta. Kartat ovat vuosilta 1959, 1965, 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta. Ruotsiksi kirjoitettu takakannen kartta on vuodelta 1766.

Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.

Kirjoittaja kertaa kuluneen vuoden säätä ja pohtii tulevan joulun säätä.

Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.

Artikkelissa kerrotaan suunnitteluhankkeesta Nurmonjoen tilan kohentamiseksi. Tekstin lisäksi on projektiaikataulu sekä neljä valokuvaa joesta.

Tekstissä kerrotaan lähinnä kirkonsillasta eri vuosikymmeninä. Valokuvassa on teksti: "Neljäs kirkonsilta oli käytössä 50 vuotta vuodesta 1940-1990."

Marian luontoateriat aloitti toimintansa Isojoella 27.5.1993. Artikkeli kertoo yrityksen historiasta.

Artikkeli kertoo isojokisesta Marian Luontoateria ravintolasta, joka on mukana Gastro Botnia hankkeessa. Hankkeen tavoite on edistää Merenkurkun alueen perinteistä ruokakulttuuria.

Isojokiset Raino Harju, Rauno Peltomaa ja Juhani Peurala tekivät moporetken kesällä 1964.

Väinö Peuralahden kertomus entisajan linnunpyynnistä

Isojoen Peuralanjoen perkaus tehtiin vuosina 1971-1973

Isojoen Peuralankyläläiset matkakuvia Australiasta huhtikuussa 2014.

Artikkeli kertoo Isojoen Laksolammin historiaa. Ennen letolla oli seitsemän latoa, joihin niitettiin järviheinää.

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2