Valokuva ja lyhyt teksti. Nurmon ja Seinäjoen rajapyykki sijaitsee Nurmon Rajalassa. Rajapyykin asettaminen liittyi Niemistönmaan riidanalaisiin tervametsiin.
Kahdella aukeamalla neljä karttaa + lehden takakannen kartta kertovat omaa kieltään Nurmon rakentumisesta. Kartat ovat vuosilta 1959, 1965, 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta. Ruotsiksi kirjoitettu takakannen kartta on vuodelta 1766.
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan kansanperinteen- ja kertomusten säilyttämisen tärkeydestä sekän vanhojen rakennusten korjaamisen ja entisöimisen merkityksestä.
Sivuilta löytyy tietoa matkailutarjonnasta Kyrönjoen varrella: melonnasta, kulttuurista, kalastuksesta, ruoka- ja majoituspalveluista sekä muista elämyksistä.
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Varpula ovat arvokasta Suomenselän lintualuetta, joista ensimmäiseen on talkoovoimin rakennettu myös lintuasema. Kuvissa kalasääsken pesä, merikotkan poikanen ja sääksi lentämässä suoraan…
Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.
Sivut kertovat museoalueen synnystä, sijainnista ja tapahtumista. Rakennusten sijoittumista alueelle esitellään kartan ja kuvien kera. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta.
Nurmossa Veneskosken louhosalueella on uimapaikka hiekkarantoineen, sauna, pukuhuone ja grillikatos. Paikka on ympärivuotisessa käytössä. Artikkelissa on haastateltu saunan lämmityksestä ja valvonnasta vastaavaa Maarit Rintamäkeä. Artikkelissa on…
Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.
Lintulaskentaa tehtiin viidentoista vuodan ajan joulupäivinä ja sen reitti oli aina sama. Laskennalla kerättiin tietoa linnuista ja artikkelin mukana on laskennan tulokset.
Yleisradion Elävän arkiston sivulla ääntelee Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu isokuovi (Numenius arquata). Sivulla on tekstiosio, jossa on tietoa linnusta.
Tekstissä on kaksi valokuvaa ohikulkutien rakennusvaiheesta. Artikkelin jälkeen on vielä kaksi Juhani Mäki-Tepon valokuvaa Seinäjoki - Parkano -rautatien siltatyömaalta otsikolla "Ohikulkutie valmistuu - tietöitä Rahkolan maastossa".
Joululehden ilmestymisen aikaan otettiin ohitustiestä käyttöön ensimmäinen 15 kilometrin pituinen osuus Rengonharjulta Kuortaneentielle. Artikkelissa on runsaasti kuvia jo valmiista osuudesta sekä rakenteilla olevasta.
Jalasjärven museon kotisivuilta löytyy tietoa museon rakennuksista ja esineistöstä, aukioloajat ja ajo-ohjeet sekä luettelo Jalasjärvi-Seuran julkaisuista.
Sivusto kertoo museon sijainnista ja toiminnasta. Lisäksi sivulla on tietoa liberalismin uranuurtajasta Anders Chydeniuksesta sekä Chydeniuksen pappilasta.
Pekka Marttala on keskustellut nurmolaisen Kaarlo (Kalle) Hanhimäen kanssa kalastuksesta sekä Varpulan ja Hirvijärven altaista. Artikkelissa on kaksi valokuvaa Hanhimäestä, toinen artikkelin kirjoittamisen yhteydessä otettu ja toinen vuodelta 1990.
Sivusto kertoo vanhojen kameroiden ja valokuvaustarvikkeiden kokoelmasta, joka on syntynyt kokkolalaisen valokuvaajan Leo Torpan keräilyharrastuksesta. Kamerakokoelma sisältää valokuvauksen historiaa kameroista tarvikkeisiin.
Artikkelissa kerrotaan kesäsestä automatkasta eurooppaan 1970-luvulla. Matka on kulkenut kommunistimaiden ja Saksan läpi Pariisiin ja sieltä takaisin Hollannin ja Belgian kautta. Muistoja on jäänyt mieleen monesta pysähdyspaikasta.