Akkalan Nuorisoseurantalo on rakennettu 1911 Töysän Ritolaan. Nimi muuttui Töysän Ylipään nuorisoseuraksi, 1930-1940-lukujen taitteessa ja myös tilat laajentuivat. Kuvaus yhdistyksen viime vuosien toiminnasta sekä tehdyistä remonteista ja niihiin…
Töysän joulu -lehteä on painettu aikojen kuluessa eri kirjapainoissa, viimeisimmät 27 vuotta I-Print Oy:ssä Alavudella ja Seinäjoella. Tuona aikana on kirjapainotyö on kehittynyt suuresti. Heikki Mäkiranta on haastatellut Risto Saarista, joka on…
Erkki Nestor Ilomäki (1888-1968) syntyi Töysän Ritolassa. Hän muutti Amerikkaan 1913. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä Cleveland Cliff-yhtiön palveluksessa Ishpeming Michiganissa. Erkin perhetausta sekä oman perheen vaiheet kerrottu sekä…
R.A.S.A -yhtye perustettiin 1970-luvulla, alun vaiheiden jälkeen kokoonpano oli: Kari Keisala (kitara), Pasi Kallioniemi (rummut), Sakari Pesola (kitara), Raimo Valkama (basso), Jukka "Frogley" Mänty-Sorvari (laulu). Mänty-Sorvarin muutettua pois…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Hannu Mähönen muistelee Töysän yläasteen jälkeistä elämää, ensin opintoja Jyväskylän yliopistossa,…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Anne Pennala muistelee opiskeluaikoja Tampereella (kansainvälinen politiikka, tiedotusoppi, kielet)…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Tässä artikkelissa lapsuuttaan, opiskeluaikojaan sekä työuraansa muistelee Raija Kontio, os.…
Töysäläissyntyisen Heimo Harjun (1932-2021) valokuvanäyttely pidettiin Töysä-talolla kesällä 2024. Kuvaus näyttelystä, Heimon elämästä yleensä sekä valokuvausharrastuksesta, josta hän sai myös tunnustusta, mm. erilaisia alan arvonimiä.
Heimon…
Iivarin koulun oppilaat osallistuivat hyväntekeväisyystempaukseen ompelemalla turvamakkaroita Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden osastolle. Kuvaus ja kuvia projektista ja oppilaiden kommentteja.
Aukeamalla hiukan tietoja sotahistoriasta talvi- ja jatkosodasta sekä Lapin sodasta. Taustatietoja sodan aikana ilmestyneistä postikorteista, tekstissä mainittu myös muita taiteilijoita. Kymmenen kuvaa postikorteista, joiden kuvituksessa sota-aika…
Kansallisarkiston vanhoista lehdistä kirjoituksia on poiminut Tarja Ylimäki. Lyhyitä mainintoja koulun rakentamisen vaiheista eri lehdistä. Pidempi artikkeli koulun vihkiäisjuhlasta 11.12.1932, lehti Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän sanomat.
Töysäläinen Elias Kustaanpoika Rautio (os. Hakomäki, 1833-1911) tunnettiin kyvystään pysäyttää verenvuodot. Verenseisautus on suomalaisessa perinteessä tunnettu ilmiö.
Kirjoittajan muistoja sotien jälkeisestä ajasta ja työtehtävistä, mitä maaseudun lapsilla ja/tai nuorilla teetettiin. Lehtikerppuja lampaille (kuva), eläinten hoitoa, perunannostoa. Eniten muistoja työtehtävistä Kitulankosken sahalla sekä…
Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän kunnasta vuodelta 1974; mihin hallintopiireihin kunta kuului, kunnan elinkeinorakenne, valtuusto, hallitus ja lautakunnat, luottamushenkilöitä. Alaotsikoita: Talous ja hallinto, Koulutoimi, Sosiaali ja…
Töysän säästöpankkisäätiö on aloittanut toimintansa 2009. 15-vuotishistoriikin on kirjoittanut Arto Juurakko. Teos julkistettiin juhlassa Töysän Nuorisoseuralla lokakuussa 2024. Kuvaus juhlasta ja valokuvia (kirjoittajan).
Vuoden 2023 Tohnisen äijäksi valittu yrittäjä Marja-Liisa Pienimäki kutsui arvonimen saaneet yhteiseen juhlaan Sepänniemen lomakylään elokuussa 2024. Tilaisuuteen osallistui 16 henkilöä. Arvonimi on jaettu 39 kertaa, saajista elossa on kirjoittajan…
Vuoden 2024 Tohnisen äijäksi valitun Janne Vuorelan kuulumisia. Aktiivisesti järjestö- ja toimikuntatyötä hän on tehnyt 22 vuotta, mm. Töysä-seurassa, Töysän 4H:ssa, Tohnin kyläseurassa, näytelmäohjaajana eri paikallisteattereissa sekä viestintä- ja…
Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…
Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…
Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.
Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…
Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…
Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…
Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.
Artikkeli kertoo lyhyesti Wasastjernan talojen historiasta. Kuvissa esimerkiksi Vaasan seudun litografia vuodelta 1871 ja Wasastjernan talo nimellä maaherran hallitustalo.
Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.
Artikkelissa kerrotaan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun suosion laskusta ja sen mahdollisista syistä. Kirjoittaja kertoo myös omasta kokemuksestaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun, joihin hän on osallistunut neljä kertaa.
Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.
Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…
Sulkavan koulu oli syyslukuvuonna 2023 niiden 50 koulun joukossa, jotka saivat mahdollisuuden osallistua Ähtärin eläinpuiston järjestämään Luontokouluun. Koulun oppilaat pääsivät tekemään ohjattuja retkiä eläinpuistoon. Aukeamalla oppilaiden…
Koulun oppilaat ovat kirjoittaneet lyhyet artikkelit koulun perustamisesta (1895) ja koulutoiminnan historiasta. Lisäksi kerrotaan oppilaiden, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kökkätyöstä koulurakennusten maalaamiseksi.
Kaarle Augusti Lepistön tyttärentytärtä Saara Niinistöä haastatteli Paula Männikkö. Vuonna 1888 syntynyt Lepistö asui Alavuden Vetämäjärvellä. Hän soitti haitaria (itseoppinut), teki puutuotteita myyntiin, metsä- ja maatöitä sekä harrasti urheilua.…
Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…
Kertomus mustasta padasta, mihin kaikkeen sitä on käytetty 1940-60 -luvuilla, kun kaikissa taloissa ei vielä ollut karjakeittiötä tai saunassa vesipataa.
Vuosien 2021 ja 2022 joululehdissä julkaistu aiemmat osat. Tässä kerrotaan 1990 ja 2000-luvun mukanaan tuomista muutoksista maatalouteen. Ne ja muut yhteiskunnalliset muutokset johtivat yhdistyksen toiminnan vähittäiseen lopettamiseen 57…
Kuvaus viime vuosisadan puolivälin aikaisesta kylämaisemasta Alavuden Jokivarrella. Mm. alueella toimineet kaupat, Nuorisoseuran talo, mieskotiteollisuuskoulu, myllyt ja sahat sekä virvoitusjuomatehdas. Kylältä löytyi myös urheilukenttä, suksi- ja…
Sodan aikana hevosia oli luovutettava rintamalle. Iivari Pakkalan talosta Timanttimaalta luovutettiin palvelukseen Kalle niminen ruuna. Jutussa sekä Kallen että hevosten vaiheista yleensä sota-aikana. Kuvituksena sotahevosten muistomerkki…
Kirjoittaja muistelee lapsuusaikojaan Tuurissa. Isänsä teki töitä sodan jälkeen Kansanhuollon tarkastajana, myöhemmin ylityönjohtajana Valtion Polttoaineosuuskunnassa, Järvelässä lähellä Lahtea. Kirjoittaja kävi koulunsa Tuurissa ja myöhemmin…
Kirjoittaja on historian harrastaja. Artikkelissa poimintoja mm. esi-isästään Siimon Juhonpoika Ritarista, Suomenselän ja Alavuden alueen elinkeinoista 1600-1800-luvuilla sekä koululaitoksesta Alavudella sen alkuvuosina (1868 perustettu Alavuden…
