Artikkeli kertoo Kokkolan Neristanin alueella toimivasta kotiseutuyhdistyksestä nimeltään Vi Neristassbor: sen synnystä, säännöistä ja toimintamuodoista.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.
Artikkeli lainaa syntyjään seinäjokisen, myöhemmin Kokkolaan asettuneen merimies Hiram Peuraheimon päiväkirjaa vuosilta 1900-1902 kertoen rahtimatkasta eri satamien kautta aina Kiinaan asti ja takaisin.
Artikkeli kertoo kirjastonhoitaja Annie Hongellin muistelmia lainaten, millaista oli lapsuus ja nuoruus Kokkolassa. Lisäksi Annie Hongellin persoonaa ja elämää muistelevat työtoverit, Alma Hongellin kasvattitytär sekä pietarsaarelainen kirjailija.
Artikkeli kertoo, kuinka 1970-luvun saneerausintoa vastaan on Pohjoismaissa kuin myös Kokkolassa ryhdytty säilyttämään ja peruskorjaamaan vanhoja puutaloja. Vanhaa kunnioittaneesta peruskorjauksesta kerrotaan kokkolalaisperheiden esimerkein.
Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Artikkeli tarjoaa henkilökuvan Vera ja Vladimir Froloffista, tunnetusta kokkolalaisesta taiteilijaperheestä, joka loi uraansa laulun ja teatterin parissa. Wiirilinna kertoo Froloffien viipurilaisvaiheista, Vera Froloffin urasta oopperan sopraano-…
Artikkeli kertoo Kälviän kellotapulin suunnittelijasta, arkkitehti Jacob Rijfistä sekä tapulin rakennus- ja entisöintivaiheista. Mukaan limittyy myös Kälviän vanhan ja uuden kirkon historiaa.
Artikkeli erittelee rannikkoseudun kasvuympäristöjen vaikutusta suurmiestemme J.W. Snellmanin, J.L. Runebergin ja Z. Topeliuksen myöhempään tuotantoon.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Alma ja Gustav Hongellin kotitaustoista sekä merikapteeni-isän poissaoloista lukuisilla matkoillaan.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Melusine-laivan matkasta Itä-Intiaan, Gustav Hongellin kuolemasta ja kapteeni Alma Hongellin paluumatkasta Englantiin ja Vaasaan.
Artikkeli kertoo palan kokkolalaisten merikapteenien ja kauppiassukujen henkilöhistoriaa taustanaan häälahjaksi saatu piironki sieltä löytyneen runon kera.
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneen ja Helsinkiin siirtyneen åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista, sen johtohahmosta Maria Åkerblomista sekä liikkeen hajoamisesta. Turun Sanomien toimitus on pyytänyt Wiirilinnalta…
Artikkelissa lainattujen Otto Draken (1841-1911) muistelmien välityksellä syntyy kuva Draken lapsuuden Kokkolasta ja kaupunkilaisista sekä hänen omasta persoonastaan.
Muistelmiensa kolmannessa osassa Drake kertoo työstään Malmin laivanvarustusliikkeessä Pietarsaaressa, vapaa-ajanviettotavoista sekä kuoleman enteistä. Draken perheen lasten myöhemmistä vaiheista kerrotaan vielä artikkelin lopussa.