Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 7731)

  • Kieli on tarkasti "fin"

Keski-Nurmon koulu valmistui elokuussa 2009 yhdistäen aikaisemmin toimineiden Viitalan ja Knuuttilan koulun oppilaat ja henkilökunnan. Rakennuksessa olevat päiväkoti, neuvola ja kombikirjasto aloittivat toimintasa niin ikään samana vuonna. Mukana…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkelin kirjoittajat kertovat Nurmon Soinin talona tunnetun talon remontoinnista. Virallisesti talo on ollut Jaskari.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee vuotta 1940. Talvisota on päättynyt ja Paston kylään Peräseinäjoelle on tullut Karjalan evakoita. Koulussa kirjoittaja ihastuu Räisälän tyttöön Kirsti Henttuseen, joka jatkosodan aikaan Pastoon palatessaan kuolee…

Artikkeli kertoo Alapää-seura Nurmo Ry:n Haali talolla pitämästä perinteisestä pikkujouluvaelluksesta. Tekstissä kerrotaan myös Alapää-seuran ja Haalin, eli seurantalon, toiminnasta ja historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Latikan tilasta erotetusta Kuitulan torpasta, joka muuttui itselliseksi torpparilain kaaduttua. Torpan isäntä Antti ja emäntä saivat kuusi lasta. Tekstissä kerrotaan kahden eloonjääneen jälkeläisen, Amalian ja Matin, elämästä.

Artikkelissa Nurmoo-seuran stipendin saaja kertoo itsestään.

Asiasanat: Nurmo, Nurmoo-seura, apurahat

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen Pirin suvun polveutumisesta.

Artikkelissa ja vanhoissa lehtileikkeissä kerrotaan nuorisojoukon tekemästä kepposesta.

Artikkelissa kerrotaan 30.1.1898 perustetusta Nurmon nuorisoseurasta ja sen toiminnasta. Nuorisoseura lopetettiin maaliskuussa 2017.

Tekstissä kerrotaan Nurmon kirkon ullakon ja kellotapulin sekä pappilan hirsiin jätetyistä päivämääristä ja nimikirjoituksista. Mukana on myös kuvia.

Asiasanat: Nurmo, kirkot, 1700-luku

Artikkelissa kerrotaan entisaikojen leikeistä ja harrastuksista kesäaikaan Nurmon Perkiönpäänkylässä.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa toimineista eri kauppaliikkeistä.

Artikkeli kertoo Nurmon Kouralaisista muusikoista.

Asiasanat: musiikki, Nurmo, koura

Tekstissä kerrotaan Seinäjoen Soukkajoelta kotoisin olleesta Martta Hyypästä (1895 - 1969), joka teki elämäntyönsä kätilönä Nurmossa.

Asiasanat: Nurmo, Soukkajoki, kätilöt

Artikkeli kertoo Nurmon Jymyn naisten lentopallon ykkösjoukkueesta, joka teki historiaa nousemalla liigaan. Koskaan aiemmin ei seura ole pelannut lentopalloa maan korkeimmalla tasolla.

Artikkelissa kerrotaan vuonna 2017 toista kertaa järjestetystä Moomma Nurmoos! tapahtumasta. Tapahtuman järjesti yhdessä Nurmon kirjasto, Nurmon kappeliseurakunta, Nuorisotoimi, Nurmon vapaapalokunta ja MLL Nurmon yhdistys.

Artikkeli kertoo Nurmon metsästysseuran elokuussa 2017 valmistuneesta 150-neliösen metsästysmajan rakentamisesta. Kirjoittaja on metsästysseuran puheenjohtaja.

Artikkelissa Atria Suomi Oy:n johtaja kertoo Atrian Nurmon tuotantokeskuksen aurinkosähköpuistosta ja sianlihan alkavasta viennistä Kiinaan. Artikkelin yhteydessä on kolme historiallista kuvaa Atriaan liittyen.

Nurmossa sijaitsevan Valkiavuoren koulun rehtori kertoo Seinäjoen toiseksi suurimman alakoulun opetuksesta. Mukana oppilaiden piirrustuksia ja joulurunoja.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla.

Artikkelissa Nurmoo-seura ry:n puheenjohtaja Leena Sjöstedt ja varapuheenjohtaja Antti Ristimäki vastaavat viiteen kysymykseen Nurmoo-seuraa koskien.

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Nurmon veteraanien kööri on perustettu vuonna 1983. Kuoron ohjelmistossa on pääasiassa isänmaallisia ja hengellisiä lauluja.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Tarinan on muistellut Kustaa Juurakon naapurinpoika Heikki. Kustaa Juurakon hevonen Ruskia pakko-otettiin armeijan käyttöön sota-aikana. Tarinassa kerrotaan Ruskian kotiinpaluusta Juurakonmäkeen Nurmon Ylijoelle neljän vuoden kuluttua.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan suomenhevosen merkityksestä entisajan töissä ja sodassa. Mukana on kaksi kuvaa. Toisessa kuvassa on Rakuuna Veikko Teppo, toisessa kuvassa on käynnissä Nurmon ratsastavan suojeluskunnan harjoitukset.

Runo, joka alkaa sanoin: "Kannakselta savu haihtui, syyskuun neljäs aseet taukos." Runo kuvaa sodanjälkeista Suomen rakentumista.

Asiasanat: runot, Suomi

Artikkeli on kuvaelma Nurmoo-seuran näytelmäpiirin näytelmästä. Näytelmässä seurataan nurmolaisen Tepon talon tapahtumia ja tilan töitä vuonna 1917. Lopussa rovasti kertoo talon väelle Suomen itsenäistymisestä.

Runo , joka alkaa sanoin "Tässä seison, Suomi-neito, ikäneito itsellinen. Olen nähnyt kaikenlaista aikana pitkän ikäni." Runo kuvaa Suomineidon matkaa juhlapäivään saakka.

Asiasanat: runot, Suomi, juhlat

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.