Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 65)

  • Julkaisija on tarkasti "Etelä-Pohjanmaan Naisklubi"

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Miten Seinäjokea kuvataan Antti Tuurin romaaneissa. Kuvassa Puskantie.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Jutussa pohditaan, mikä olisi paras nimi Seinäjoen uudelle torille.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n toiminnan esittelyä.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Artikkeli kertoo Seinäjoen kaupungintalon rakennusvaiheen keskustelusta, otetaanko seinälle Eero Nelimarkan Seinäjoki-aiheinen maalaus. Kuvassa kyseinen maalaus.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Antti Tuurin mietteitä Seinäjoen kasvusta ja arkkitehtuurista aina 1950-luvulta 2000-luvulle

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Matti Mäkelän kirjoittama kantaatti Seinäjoen lyseon kunniaksi.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.