Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 1383)

  • Aihe on tarkasti "historia"

Isojokinen Maija Pihlaja muistelee entisiä aikoja ja isovanhempiaan Juho August ja Elina Sorvaria.

Asiasanat: Isojoki, historia

Artikkelissa kerrotaan ennen varsinaisen historiikin ilmestymistä Nurmon Jymyn historiasta. Mukana viisi valokuvaa: painija Kyösti Luukko, naisten pesäpallojoukkue 1956, Nurmon Koiton voimistelijoita 1910-luvulla, Jymyn juoksijoita 1932 ja Kouran…

Matts Antellin kirje veljelleen Isak (Iisakki) Mansikkamäelle 11.8.1867.

Kurikan Nenättömänkylä on nykyiseltä nimeltään Panttila

Jyllinkosken Sähkön historiaa, Kurikan teollisuuden historiaa

Artikkeli kertoo Ähtäriläisen Honkaniemen kirjakaupan historiasta

Ärtikkeli kertto Ähtärin reservinaliupseerikerhon toiminnasta

Artikkeli kertoo Ähtärin Hankaniemien tilasta ja sen historiasta

Asiasanat: Ähtäri, historia, pappilat

Kirjoitukseen kerätyt lehtileikkeet ovat 1930-luvulta.

Asiasanat: urheilu, Nurmo, historia

Artikkeli kertoo Huikurin talon asutuksesta 1500-1600-luvulla Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtäriläisen Oiva Saarimäen kotiseututyöstä

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.

Tapani Holman kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Nurmon joulussa 1973. Siinä kerrotaan vanhan kirkkopolun varressa männyn kupeessa sijainneesta rististä ja sen juurelta yli 200 vuotta sitten löytyneestä kuoliaaksi nääntyneestä kuuromykästä.…

Tekstissä referoidaan Nurmosta kertovia sanomalehtiuutisia 1700-, 1800- ja 1900-luvuilta. Vanhin on ilmestynyt 28.2.1774 ensimmäisessä suomalaisessa sanomalehdessä Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo. Tekstissä on myös kuva Juhani Kustaanpoika…

Tekstissä kerrotaan valokuvasta, jonka on ottanut helsinkiläinen Erkki Mikkola vuonna 1933. Kuva on Nurmon kirkonmäeltä. Kuvassa näkyy hautausmaa, kirkko ja sen rakennuksia sekä hevosia ja hevoskärryjä.

Nurmon museolla esitettiin kesällä 2014 kuvaelmaa siitä, millaista elämää nurmolaisessa talossa on vietetty 100 vuotta sitten. Tekstissä on kaksi kuvaelmasta otettua valokuvaa. Kuva 1: Kööpä-Saltun mökin palamista yritetään sammuttaa vesiketjulla.…

Tekstissä on neljä valokuvaa kirjasta Orrenmaa, Anssi: Hirvijärven hukutettu kylä (2014). Kuva 1: Vanhan Hirvijärven erämaista rauhaa. Paavo Rajala kuvasi Äijöönsaaren keväällä 1957. Kuva Paavo Rajala. Kuva 2: Aaro Miilumäki palasi keväällä 2014…

Tekstissä mukana ote Lapuan rippikirjasta 1870-88. Kuvateksti: Lapuan rippikirjassa 1879-88 Melttoo-Jussi (II rivi ylhäältä) lukeutuu maakauppias Johan Gustaf Lagerstedtin palkollisiin (s. 38).

Tekstin lisäksi artikkelissa on Päivi Rajalan ottama valokuva Maiju Matilaisesta ylioppilaslakissa.

Munakan nuorisoseurantalo Seittuu on yksi kesän 2013 kotiseutupäivien retkikohde. Ilmari Ylä-Autio kertoo myös oman muistonsa Seittuun tansseista 1950-luvulta. Kuvassa Ilmari Ylä-Autio Albert Wasastjernan rooliasussa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen yrittäjien historiaa. Isojoen yrittäjät on perustettu vuonna 1962.

Artikkeli kertoo Joupin koulun historiasta . Joupin koulu aloitti toimintansa August Hakolan talossa 23.8.1920 samassa talossa, jossa Seinäjoen ensimmäinen koulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1871.

Kotiseutuliiton toiminnan historiaa ja nykypäivää. Kuvassa Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo.

Vuoden 2012 aikana Nurmossa pidettiin tilaisuuksia, joissa kartoitettiin nurmolaisten kotiseutukuvia. Kotiseutu otettiin alueen kehittämisen lähtökohdaksi. Nurmon kotiseutusuunnitelma pohjautuu kotiseutukuvien perusteella määriteltyyn…

Kirjoitus on lyhennelmä Erkki Ylisippolan Nurmon Ratsuväkipäivillä 17.7.2010 pitämästä esitelmästä. Kirjoittaja on valtakunnallisen Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja.

Nurmossa tehtiin 28.6.2009 vanhan kirkkoreitin vaellus, joka kulki entistä kirkkoreittiä Ämmälänkylästä kirkolle. Ämmälänkylän reittiin ovat yhtyneet Ylijoen, Kouran ja Viitalan kylien reitit.

Artikkelissa kerrotaan Armas Luukon kirjoittaman kirjan Tutkijan taipaleelta julkistamisesta postuumisti. Julkistamistilaisuus tapahtui Armas Luukon kotitalossa Helsingissä .

Kirjoittaja muistelee muuttoaan Helsingistä Nurmoon vuonna 1950 ja ensimmäisiä Nurmon-vuosiaan.

Artikkelissa kerrotaan kuvaelmasta, joka esitettiin Nurmon museolla 17.7.2008. Kuvaelma kertoo vuodesta 1868, jolloin Nurmon kunta perustettiin. Artikkelissa kerrotaan tuon ajan Nurmosta. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa esitetystä kuvaelmasta.

Nurmon museon hankkima pienoismalli esittää Nurmoa nykyisen kirkon valmistumisen aikoihin vuonna 1779. Artikkelissa kerrotaan hieman elämästä Nurmossa tuohon aikaan.

Mielenkiintoiseen historiaan ja perimätietoon tutustutaan Nurmossa kansalaisopiston opintopiirissä. Haali-talolla kokoonnutaan käymään läpi Aarre Läntisen kirjoittamaa Nurmon historiaa. Samalla kirjataan muistiin vanhemmilta ihmisiltä kuultua…

Kirjoittaja kertoo Nurmon maataloudesta ja erityisesti heinänviljelystä 1900-luvun vaihteen kummankin puolen.

Kirjoituksessa selvennetään jouluaattona 1882 tapahtunutta surmatyötä, jossa Kustaa Kustaanpoika Lankari löi Valentin Myllyniemeä kuolettavasti karikalla. Kirjoituksessa tuodaan esille tapauksen taustat ja olosuhteet todisteiden valossa. Lankari oli…

Napuen taistelun jälkeen (1714) veivät viholliskasakat mukanaan Nurmon Huumosta kaksi poikaa, Heikin ja Jaakon. Pojat eivät palanneet koskaan kotiinsa. Matti Huumon kirjoituksen perässä on Aila Yli-Hakolan jatko: Venäjälle viety myös Tuomas…

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Nurmon muinaishistoriasta, kirjoittajan isoisästä ja Nurmon nykyisistä kylistä. Tekstin lisäksi on valokuva sotilasasuisesta miehestä (mahdollisesti kirjoittaja itse).

Artikkeli sisältää Mirkku Kujalan ja Leena Vesilahden muistelut ja Kaarina Saranpään runomuotoisen kronikan sekä valokuvan kolmesta kirjoittajasta päivähoidon juhlassa.

Kirjoituksessa kerrotaan pohjalaisista ja pohjalaisen heimon muodostumisesta eri lähteiden perusteella. Vielä nuijasodan aikaisissa dokumenteissa kutsutaan nykyisiä eteläpohjalaisia kainuulaisiksi. Pohjanmaan vanha kansanomainen nimitys on ollut…

Artikkelissa kerrotaan kahdesta tapauksesta syksyllä 1917. Ensimmäisessä konstaapeli Juho Kaunismäki pyytää Kustaa Huumoa seurakseen nuorisoseuralle, koska venäläinen esikunta on määrännyt poliisin tulemaan paikalle. Nuorisoseuralla kielivaikeuksien…

Artikkelissa kerrotaan Sivosen kestikievarista ja kutomosta. Sivosen talo oli rakennettu vuonna 1905. Artikkelissa on kaksi valokuvaa: Sivosen kestikievari ja kutomo 1940-luvulla ja Sivosen rappusilla 1920-luvulla istuvia ihmisiä.

Kirjoittaja muistelee lapsuutensa Ylijoen postinkuljettajaa, Posti-Iisakkia eli Iisakki Rantaa.