Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 218)

  • Aihe on tarkasti "suvut"

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Asiasanat: talot, Seinäjoki, suvut, historia

Murteella kirjoitettu kirjoitus joulukuusista, vaimon suvun jääräpäisyydestä ja sukupolvenvaihdoksesta.

Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.

Lyhyessä kirjoituksessa kirjoittaja kertoo suvustaan ja siitä, miten hän on nyt sukunsa vanhin. Valokuvassa hän on tyttärentyttärenpoikansa kanssa.

Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…

Australialainen Linda Sivyer vieraili Isojoella neljättä kertaa. sukutapaamisessa oli 32 sukulaista.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Artikkeli kertoo Huikurin talon asutuksesta 1500-1600-luvulla Ähtärissä

Nurmolaisen asutuksen tulosuuntia selvittävä projekti sai alkunsa keväällä 2011. 11 nurmolaiselta mieshenkilöltä otettiin DNA-näyte, jonka avulla tutkittiin heidän sukujaan.

Terttu Wikstrand-Latikka luovutti Nurmoo-Seuralle museolla säilytettäväksi Paavolan suvun vanhan perheraamatun, joka on painettu 1817. Lahjoituksen ottivat vastaan Matti K. Jaskari ja Ahti Eerola.

Kirjoittajan kotoa löytyi 1970-luvulla vintin sahajauhoista vuonna 1845 painettu puukantinen raamattu. Hän on selvittänyt, kenelle raamattu on aikoinaan kuulunut. Artikkelissa selvitetään samalla kirjoittajan sukua.

Kirjoituksessa kartoitetaan Nurmon Työväentalon paikalla asuneen Koffin perheen sukua ja sukutauluja.

Artikkelissa kerrotaan Liisa ja Juho Aution lastenlasten serkkutapaamisesta Nurmossa elokuussa 2004. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa: serkut puolisoineen tapaamisessa sekä isovanhemmat lapsineen vanhassa kuvassa.

Kirjoituksessa selvitetään Kuro(i)sen ja muiden nurmolaisten kantatalojen nimien kulkua Karjalasta aina Pohjanlahden kautta Nurmoon.

Kirjoittaja pohtii sukunimensä historiaa.

Asiasanat: Latikka, suvut, sukunimet, Nurmo

Valokuva Koskisen perheestä sekä puolen sivun artikkeli perheestä.

Artikkelissa on kuva: Matti Jaskari ja Jaakko Leppilahti luovuttavat Jaskari-Korpela -suvun sukuseuran puolesta sukukirjan Nurmoo-Seuralle. Vastaanottajina Matti Lehtinen ja Aila Yli-Hakola.

Isonjaon jälkeen alkoi Lapuan Alanurmon ja Ruhankylän maakirjatalojen omistukseen tulleille ulkometsäsaroille Nurmon Viitalankylään muodostua pysyvää asutusta.

Artikkelissa valokuva Tallrothin perheestä, otettu elokuvaohjaala Konrad Tallrothin vihkiäisissä 14.8.1906.

Artikkelissa luetellaan nurmolaisia taloja ja niiden asukkaita sekä kerrotaan nuijasodan vaikutuksista talojen elämään. kaksi valokuvaa: piirretty kartta Nurmon taloista ennen ja jälkeen nuijasodan sekä Santavuoren taistelun muistomerkki.

Asiasanat: nuijasota, Nurmo, suvut

Asiasanat: suvut, Kurikka