Heimo Johannes Harju (1932-2021) s. Töysä, k. Hyvinkäällä.
Veljensä kirjoittama elämäkerta, keskittyy Heimon valokuvausharrastukseen, jossa hän oli varsin ansioitunut (mukana arvonimet, jäsenyydet ja näyttelyt). Poliisina Heimo toimi Helsingissä,…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen elämästä (1896-1975), keskittyen hänen toimintaansa seppänä, hän teki sekä tavanomaisia että vaativampia sepän töitä (rekirautoja armeijalle, kirkko- ja parirekiä, kärrynpyöriä, maatalouskoneiden…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen (1896-1975) elämästä lyhyesti, keskittyen hänen valokuvausharrastukseensa.
Haastateltu Eila ja Susanne Lehtisaarta juttua varten.
Tekstissä viitataan toimittaja Jukka Ukkolan Suomen kuvalehdessä vuonna 2007 olleeseen samannimiseen artikkeliin, joka etsi koululuokkia, joissa olisi useampia professoreita. Seinäjoen lyseo on päässyt tähän listaan, kun luokalla on ollut neljä…
Artikkelissa verrataan Suomen ja Venäjän historiantutkimusta sekä listataan kaksitoista keskeistä viime vuosikymmeninä ilmestynyttä kotimaista historiateosta. Joukossa on kahdella teoksella molemmat eteläpohjalaistutkijat Heikki Ylikangas ja Juha…
Turkulaissyntyinen Vilho Viita, joka on myös tunnettu nimellä Vilho V. Viitanen, oli mukana poliittisissa piireissä sekä myöhemmin myös Seinäjoen kulttuurielämässä. Mustavalkoisessa kuvassa Vilho Viita on esikoispoikansa kanssa. Tekstissä on myös…
Kirjoittaja kertoo järjestämistään kasvisruokaseminaareista, jotka järjestettiin 1978–84 vuosina Seinäjoella. Tavoitteena oli monipuolistaa joukkoruokailun ateriavalikoimaa.
Kirjoittaja muistelee isänsä yrittäjyyttä, etenkin musiikkiliikkeen aikaa. Kuvissa useampi mustavalkoinen kuva Wiklan musiikkiliikkeen vaiheista sekä artikkeli myymälän avajaisista.
Kirjoittaja avaa Alvar Aallon suunnitteleman Aalto-keskuksen prosessia, joka alkoi 1950-luvun alkupuolella ensin ainoastaan kirkon osuudella. Kuvassa Seinäjoen Lakeuden Ristin pihaa, jossa on runsaasti seurakuntalaisia.
Kuvaus seinäjokelaisista mieskuoroista eri vuosikymmeninä, alkaen 1940-luvun alusta. Kuvassa Seinäjoen Rautatieläisten mieskuoron ensimmäinen konsertti vuodelta 1941, jossa kuoronjohtajana oli Vilho Viita.
Tekstissä lainataan Klemetin vuonna 1938 Etelä-Pohjanmaahan kirjoittamaa artikkelia. Kuvassa professori Heikki Klemetti vuonna 1930. Hämäläinen on kirjoittanut tekstin loppuun täydentävän lisäyksen.
Artikkeli kertoo kansallisuusaatteen innoittamasta miehestä, Reino Ala-Kuljusta. Kuvassa Ala-Kulju on vaimonsa Kertun kanssa Joensuun asemalla vuonna 1941 ja Mussolinin patsaan luovutus IKL:n johtohahmoille vuonna 1935. Kirjoittaja on myös…
Kirjoittaja muistelee lapsuuden leikkejään ja touhujaan. Useissa mustavalkoisissa kuvissa on Kapernaumin lapsia, joita on myös nimetty tekstin loppuun.
Kirjoittaja kertoo seinäjokelaissyntyisen Aino Aution Helsingin olympiakisoihin osallistumisesta sekä urheilu-urasta. Kuvissa 1952 vuoden olympialaisten avajaiset, Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulen, naisten 80 metrin aitajuoksun finaali ja Aino,…
Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan ratapihan alueella, jonka reunassa perhe myös asui. Hänen isänsä oli ratavartijana. Kuvissa kirjoittaja parivuotiaana kokeilemassa isänsä resiinaa ja koulun luokkakuvassa.
Kirjoittaja muistelee samaa koulua käynyttä kirjailijaa sekä jakaa tämän kirjoittaman vastauksen Aaltosen tekstille liittyen Lakeuden Ristin rakentamisen taustalle.
Alaotsikoita: Kirvesluoman uudistilan perustajan sukutaustat (1600-luvun lopulta), Kirvesluoman uudistilan perustaminen (perustajaksi mainittu Heikki Kallenpoika Kirvesluoma (entinen Kitunen), joka oli isäntänä 1692-1712), sekä Kirvesluoman isännät…
Janne Koivula (Juho Oskari Koivula) lähti siirtolaiseksi Amerikkaan huhtikuun lopulla 1909. Hän kuoli jouduttuaan veteen patorakennelman päällä kulkevalta tieltä. Veteen joutumisen syy epäselvä. Pato sijaitsee kaksoiskaupungin rajajoella; Kanadan…
Töysän hautausmaalle haudattujen sisarusten sukuhistoriaa.
Haudattuna veljekset hovioikeuden auskultantti Arno Sigurd Ejmelè, rautatien virkamies Rune Waldemar Äimä (e. Ejmelé) sekä heidän äitinsä Maria Ejmelé.
Sisaruksiin kuului myös Gertrud…
Kirjoittaja esittelee postikorttisarjan, jonka on piirtänyt Kaapo Wirtanen. Kymmenen kortin sarja esittelee hämäläistä kansanelämää. Kortit ovat Wirtasen tuotantoa 1940-luvulta, jokaisesta kortista on kuva.
Tuurin osuuskaupan yksi sivumyymälä toimi Tohnin kylässä, Rinteen kiinteistössä. Kirjoittajan vanhemmat [Annikki (os. Liesmäki) ja Vilho Ilomäki] muiden muassa toimivat kaupan hoitajina. Useamman henkilön lyhyitä muistikuvia kaupan toiminnan ajalta. …
Aluksi katsaus orpokotien perustamiseen Suomeen, myöhemmin ne muuttuivat lastenkodeiksi. Rajavaaran perheen isä Johannes vangittiin ja surmattiin 1918, jonka jälkeen perheen äiti Anna ja viisi lasta muuttivat äidin kotipaikkakunnalle Töysään.…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä saapuminen Töysään ja alkuvuodet seurakunnassa viettämästään ajasta; artikkeli koottu sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamia muistelmia.
Juhani Ketola toimi Töysän kunnan elinkeinoasiamiehenä vuosina 1996-2014. Artikkeli kertoo tuona aikana toteutuneista koulutushankkeista, yritysten perustamis- ja/tai laajentumishankkeista ym. yritystoiminnasta ja tekijöistä.
Kuvaus Latvalan perheen (Jari-Matti, Jari ja Helena) perustamasta ralliautomuseosta Tuurissa. Kerrotaan mistä ajatus lähti, millaisia autoja museossa mm. on sekä muut oheispalvelut kuvauksineen.
Kotiseutuviikon juhlapuhuja määrittelee kotiseudun mm. tuoksumuistojen kautta ja omien kokemusten kautta eri kylillä asumisesta. Puheessa viitataan myös erilaisiin tutkimuksiin, joita kotiseutuun liittyvistä asioista on tehty. Tulevaisuuden…
Vuonna 1972 ripille päässeiden juhla Töysän kirkossa ja Töysän Nuorisoseuralla 14.8.2022. Jumalanpalveluksen ja juhlan kuvaus, kuvituksena mm. osallistuneiden yhteiskuva ja nimet.
Kuvaus siitä kuinka ennen (n. 1920-1950-luvuilla) valmistettiin tiiliä. Mainittu mm. Vilmilän tiiliuuni Kirvespuron varrella ja tiiliuuni Myllyn (Uusimäen) veljeksillä Alajoella. Kerrottu myös tiilien teon tekniikka ennen teollista valmistusta.
Artikkeli koostuu kahdesta osasta: kätilö Esteri Salosen kirjoittamasta historiikista lähetysseuran 70-vuotisjuhlaan sekä Tarja Ylimäen kokoamista henkilötiedoista (Salosesta ja Aino Åkermanista, opettajasta) ja lehtileikkeistä jotka koskevat…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä Töysässä viettämästä ajasta muistelmia sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamana.
Ahti Ilmari Leskinen syntyi Soinissa (17.2.1900), josta perheensä muutti Tuuriin. Isänsä Kristo (Kirstian, Risto) Hermanninpoika Leskinen oli kauppias. Vanhemmat lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan mutta Ahti lähti 1917 maaliskuussa Saksaan, jossa…
Vuonna 1959 perustetun partiolippukunnan (Tohnisen Tytöt) jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti. Artikkelissa muistoja partioajoilta sekä eri tapaamisista.
