Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 84)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2016"

Vuosi 1956 oli Nurmon Jymyn pesäpallolle menestyksekäs. Jymy saavutti ensimmäisen pesäpallon SM-mitalinsa. Yksittäisiä pelaajia pelasi Itä-Länsi -ottelussa ja Suomen suurkisoissa voittaneessa Etelä-Pohjanmaan joukkueessa. Samana vuonna nuorten…

Aukeamalla on lyhyt teksti Kuusenlahden vanhainkodista sekä vanhoja ja uusia valokuvia kunnalliskodin asukkaista, puoliksi puretusta puutalosta sekä nykyisestä Teponkartanon palvelukeskuksen uudisrakennuksesta.

Kirjoittaja muistelee kesän 2016 käyntiä syntymäpaikoillaan Nurmon museon eli Mäki-Tepon maisemissa. Samalla hän muistelee lapsuuttaan ja kertoo Amerikan-sukulaisistaan.

Nurmossa sijainnut Ala-Penttilän eli Ihamäen talo on purettu ja siirretty Helsingin Meilahden huvila-alueelle Ronald McDonaldin lastentalosäätiön rakennuskantaan. Artikkelissa on runsaasti valokuvia rakennuksesta sekä alkuperäisessä asussaan että…

Seinäjoen kaupunginjohtajan tervehdys Nurmon joululehdessä

Päätoimittajan tervehdys joululehdessä.

Asiasanat: pääkirjoitukset

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n toiminnan esittelyä.

Alvariana ry:n (Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto seuran) toiminnan ja periaatteiden esittelyä.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Artikkeli kertoo Seinäjoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon suunnittelusta ja arkkitehtuurista. Kuvat: Suojeluskuntatalon parveke ja sisäkuva portaikosta.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.